Tämän päivän urakka on nyt tehty, joten emäntä tuli tänne vähän lepuuttamaan hermojaan. Laskujeni mukaan 108 lasia on pesty ja nepä ovat nyt kirkkaat kuin päivä! Varmaan kaikki kulmakunnan linnut lentävät päänsä halki meidän ikkunoihin. Isäntä, minä ja Toinen Tytär olimme kaikki työssä kiinni koko iltapäivän. Varsinkin Tytär teki upean urakan, mutta jo vanhastaan tiesin, että tämä nuori nainen on kova työihminen. Ja nuorena myös ketterä, sillä ikkunat oli pestävät ulkopuolelta sisäkautta. Tikashomma ei sitten onnistunut. Lupasin hänelle meidän toisen, kuitenkin vielä ihan hyväkuntoisen ikkunalastan ja pesimen ikään kuin kaupantekijäisiksi. Edit. Muutkin näköjään käyttävät samoja konsteja, meillä vaan ei ihan lapsityövoimaa... hih-hih. Tämä on yksi hauskimmista blogeista, joihin olen törmännyt.

On se kumma juttu, miten aurinko tuo esille kaikki maailman hämähäkinseitit ja kärpäsen raadot, joita ei talvella ollenkaan huomaa. Ripsoin hämähäkit kattoparruista ja lisäksi kuurasin yhden kupariastian vanhalla kunnon menetelmällä: suolaan kastetulla sitruunan puolikkaalla. Osa kuparipytyistä on niin korkealla, että saivat jäädäkin ylhäiseen korkeuteensa. Niissä saattaa olla lakkakin pinnassa, joten kuuraamisesta ei olisikaan hyötyä. - Huomisen asiaa on paitsi jatkaa ikkunasouvvia, niin pistää verhot pesukoneeseen.

Koska työmies on palkkansa - ja ruokansa - ansainnut, päätin tehdä ison lihamurekkeen jo tänään valmiiksi, jotta huomenna saamme jatkaa urakkaa kaikessa rauhassa. Ja tietysti saan näin ruoan vaivattomasti pöytään. Lapsella ei ollut erityisiä ruokatoiveitakaan, joten mureketta ja valkosipulikermaperunoita olisi tarkoitus paistaa.

Ehdin myös puhua pitkän ja runsaasti ajatuksia antaneen puhelun ex-työkaverini kanssa. Hänellä on menossa sairasloma, kiitos ankaran työstressin, ikävänpuoleisen esimiehen ja aivan älyttömän työmäärän. Vaikka hän rakastaa työtään, niin jossain kulkee raja mitä ihminen pystyy ja jaksaa. Toivottavasti parin viikon sairasloma antaa edes hiukan voimia. Mutta ongelmana useimmissa asiantuntijatehtävissä on se, että sitä voi ihan vapaasti olla montakin viikkoa sairaslomalla, mutta omat vanhat työt odottavat pöydällä niiden uusien lisäksi, jotka ovat saikun aikana ehtineet kasaantua. Nimimerkillä Kokemusta on.

Ja sitten kuvitusta. Tämmöisen näimme, kun raadannan jälkeen istuimme ulkosalla hörppimässä virkistävää, viileää ja hyvin ansaittua olutpullollista:

477523.jpg 

Ihan kuin tammessa olisi jo isot silmut. Ainakin nuoressa koivussa oli. Harmi vain, että se oli kävelytien varressa niin, etten kehdannut taittaa oksia. Vaikka kyllähän mikä tahansa risu sisällä lämpimässä jo alkaa tehdä lehtiä. Täytyykin muistaa hakea huomenissa, samoin panna rairuohot ja ohranjyvät multaan.