On hyvä, että juuri nyt on maassa rauha ja ainakin Tehy tyytyväinen neuvottelutulokseensa. Kaikkien sopii tietenkin olla iloisia neuvottelutuloksen syntymisestä. On hyvä, että naisvaltainen ala sai huomiota ja saattoi nousta palkkakuopastaankin. On hyvä, että pakkolakia ei tarvinnut ottaa käyttöön. Toivottavasti jossain kuulemma pahastikin tulehtuneet ihmissuhteet korjaantuvat. Siis syntyikö sopu vai pelkästään sopimus?

Omaa mielipidettäni en ole muuttanut nyt käyttöön otettujen työtaistelukeinojen moraalista, mutta silti olen vilpittömän iloinen siitä, että raskasta ja tärkeää työtä tekevät naiset onnistuivat vaikeissa sopimusneuvotteluissa. Vaikken hyväksykään kiristystä, niin ehkä se oikeasti oli paitsi viimeinen, myös ainoa keino.

Lehdet tulvivat tänään juttuja ja eri osapuolten haastatteluja sopimuksen vaikutuksista. Aika näyttää, mitkä oikeasti ovat sopimuksen vaikutukset ja mitkä mahdolliset seurannaisvaikutukset. Jo nyt on usealtakin taholta todettu, että sekä työsopimuslaissa että rikoslaissa olevat pykälät kieltävät työsyrjinnän eli sen että korotukset koskisivat vain tehyläisiä. Periaatteessa samaan työhön ei pitäisikään voida soveltaa eri sopimuksia. Laki kun on sopimusta vahvempi.

Sekin oli jo lehdessä, että Tehy on hukkumassa uusiin jäsenhakemuksiin. Toisaalta työnantajapuolen mukaan sopimus on kahden vuoden osalta suunnilleen samaa tasoa kuin kunta-alan yleinenkin sopimus, jota mm. Super noudattaa. Sitä tosin jäin miettimään, miten paljon näissä on retoriikkaa, miten paljon totuudesta kysymys?

Raha ei kuitenkaan kasva puussa. Jos palkankorotuksiin tarvittava raha on kerättävä työn tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä, niin mitä se on? Henkilökunnan ja toimintojen vähentämistä kunnassa? Lääkkeiden, hoitotoimenpiteiden ja välineiden karsimista? Kouluissa oppikirjojen entistäkin tiuhempaa kierrätystä? Loppujenkin sijaisten palkkaamisen lopettamista? Virkojen ja toimien lakkauttamista? Apuvälineiden leikkaamista? Teiden auraamisen vähentämista ja katuvalojen sammuttamista? Kulttuuripalveluiden minimointia ja museoiden sulkemista? Kirjastojen aukioloaikojen lyhentämistä? Työn ulkoistamista aina kun se vain on mahdollista? Kunnallisverojen korotusta? Yleistä hintojen ja maksujen nousua? Ja kokonaan oma juttunsa on se, mitä tapahtuu seuraavalla sopimuskierroksella.

Veronkorotus, samoin kuin terveyskeskusmaksujenkin korotus osuu kyllä pahiten pienituloisiin ja varattomiin. Ne, joilla olisi varaa, eivät käytä kunnan terveystoimen palveluita kuin enintään neuvolaa ja kouluterveydenhoidon minimaalisia palveluita, muuten yksityispuolta. Työssä käyvillä saattaa olla hyvinkin kattavat työterveyspalvelut, vähintään nyt ainakin yleislääkäri tai työterveydenhoitaja. Kaikkein varakkaimmat eivät ehkä maksa lainkaan tai hyvin vähän kunnallisveroa.

Eläkeläiset ja työttömät käyttävät kunnallisia palveluita, kun muihin ei ole varaa. Silti veroprosentti on suhteessa korkeampi kuin työssä käyvällä, eikä apua ole edes vähennyksistä. Kun ei ole ansiotuloja, ei ole tulonhankkimismenojakaan. Eläkkeisiin tosin pitäisi kuulemma olla tulossa pieni tarkistus, mutta tuskin silloin puhutaan kymmenesta, saati kahdestakymmenestä prosentista. (Tiedän kyllä, että nämä prosentit eivät palkansaajillekaan tule kertaheitolla.) Eläkkeiden lakisääteinen indeksikorotus ainakin on onnistuttu leikkaamaan, tietää mieheni kertoa omista kokemuksistaan.

Työttömyyskorvauksen nostamisesta ei mielestäni ole puhuttu sanaakaan. Viimeksi taisikin tulla merkittävä parinkymmenen euron kuukausikorotus, joka teki noin 10 senttiä tuntia kohden, ellen ihan väärin muista. En muuten rutisisi, mutta kun silläkin rahalla on elettävä, ostettava entistä kalliimpaa ruokaa ja lääkkeitä, asuttava, vaikkei työtä teekään. Asumistukien myöntämistäkin kuulemma on selvästi kiristetty. Eilenkö me juuri luimme lehdistä kansaneläkkeen varassa elävien, etenkin naisten äärettömän niukasta toimeentulosta?

Iltalehdestä löytyi tänään kaksi palkkavertailua, jotka pohjautuvat Tilastokeskuksen palkkatilastoihin. Toisessa vertaillaan tehyläisten palkkaa nyt ja sitten kun arvioitu +22 prosentin korotus on tullut voimaan. Toisessa on kuntasektorilla työskentelevien palkoista vastaava vertailu, jossa korotusprosentti on sopimuksen mukainen +11. Tässä muutama esimerkki suoraan lehden taulukoissa esiintyvistä palkoista korotuksen jälkeen:

• sairaanhoitaja 2933 €
• perushoitaja 2707 €
• lähihoitaja 2512 €
• lastentarhanopettaja 2293 €
• peruskoulun luokanopettaja 2951 €

Palkkaero esimerkiksi sairaanhoitajan (amk) ja lastentarhanopettajan (kasvatustiet. maisteri) välillä on aika iso. Markka-aikaan se olisi ollut huimat lähes 4000 mk. Vertasin näitä kahta keskenään siitäkin mielenkiinnosta, että lähipiirissä sattuu olemaan kummankin ammatin edustus, tosin eri kuntien palveluksessa. Kaikissa näissä viidessä ammatissa työskentelevät tekevät taatusti työtä palkkansa edestä.