Oli pakko palata tänään vielä uudemman kerran tänne asialle. Nimittäin mua todella nyt risoo tämä byrokratia. Tiemmä nyt on apteekkilakko ja ihmiset jonottavat apteekeissa tunninkin. Silti säännöt on sääntöjä eikä niistä tietty poiketa. Mies totesi aamulla, että ennen viikonloppua hänen on mentävä hakemaan lääkkeitään, ei voi mitään. Minä tarkistin samalla omat troppini ja totesin, että ainakin verenpainelääkkeet alkavat olla vähissä.

En vilkaissutkaan reseptien päivämääriä, vaan lykkäsin ne miehen kouraan. Että menisi yhdellä jonottamisen vaivalla ja siksikin kun joulun alla on jotain muuta tekemistä kuin seistä apteekissa. Mies tuli yllättävän nopeasti takaisin; hän oli tunnin päästä jo kotona vaikka joutui ajamaan kahden apteekin kautta. Ensimmäinen oli keskipäivällä kiinni muutaman tunnin, mutta toinen onneksi oli auki. Mutta palasi ilman minun lääkkeitäni, sillä sehän nyt ei mitenkään käynyt päinsä, että ostaa lääkkeet peräti kymmenen päivää liian aikaisin. Virallinen ostopäivä olisi joulupäivänä, oli neiti opastanut, mutta armollisesti maininnut sopivaksi hankinta-ajankohdaksi 19. joulukuuta. Ymmärtäisin hyvin, jos kyse olisi vaikka jostain huumaavista tai rauhoittavista lääkkeistä, mutta kai minä sitten voin alkaa väärinkäyttää näitä verenpainelääkkeitä. Huviksenihan minä muutenkin niitä napsin ja tuhlaan vähiä rahojani... 

Tiedän, tiedän, syy ei ole apteekin vaan Kelan sääntöjen. Harmittaa silti, että tällaisessa poikkeustilanteessakaan ei sallita järjen käyttöä.