Kummallisen hyvä olo täyttää minut päästä varpaisiin. Terveydentilassa ei ole tapahtunut mitään mullistuksia, päinvastoin "mahahaavaa" aristaa edelleen. Mutta tämä tyttö kävi tänään viimeistä kertaa työkkärissä ilmoittautumassa. Vielä pitää mennä hakemaan kuittaus työttömyyseläkkeen liitteeksi tulevaan paperiin JA vihoviimeisen kerran siellä pitää käydä sitten kun kourassa on eläkepäätös. Tästä viime mainitusta asiasta en ole aikaisemmin lukenut mistään halaistua sanaa eli taas yksi melkeinpä puolivahingossa tullut uusi tieto. Miksi hemmetissä ei ole yhtä tiedostoa tai esitettä, jossa kaikki asiat pienintä yksityiskohtaa myöten olisi lueteltu? Kun ihminen hakee eläkettä vain kerran elämässään, niin miten hän automaattisesti osaisi toimia oikein?

Kirjoitin ja vähän taisin pauhatakin aikaisemmin siitä, miten eläkeyhtiön virkailija neuvoi hakemaan eläkettä hyvissä ajoin jo edellisessä kuussa eli nyt huhtikuussa. Paitsi että hakemusta ei oteta käsittelyyn ennen kuin siihen tarvittava liite kaikkine tietoineen on myös käsittelijän pöydällä. Ja sen paperin saan vasta johonkin aikaan toukokuuta, jolloin täytän vuoteni ja jolta ajalta saan viimeiset päivärahani. Ihan sattumalta tiesin kysyä tästä todistuksesta, jonka saan siis kassalta ja sitten kiikutan vielä saman paperin työkkäriin kuitattavaksi. Vasta silloin virkailijakin muisti niiden tarpeellisuuden. Hän oli kylläkin ystävällinen ja kertoi, että eläkeasiat pyritään heillä käsittelemään nopeasti, jos vain kaikki tarvittavat tiedot on oikein täytetty hakemukseen. Ja jos posti tuo hakemuksen nopeasti perille.

Sattumoisin yksi meidän perheystävämme on saman putiikin palveluksessa, joten tietysti kerroin tästä myöhemmin hänelle. Ei paljon puuttunut ettei hän kuollut nauruun: näin sitä heillä asiakasta palvellaan! Mieskin vielä säesti vieressä, kun oli sattunut kuulemaan puheluni: ei ollut eukko yhtään liioitellut.

Minulla ei ole työkkärinkään palveluista pahaa sanaa sanottavana. Kerran siellä annettiin jopa karkki kouraan - hih-hih. Tänään teki mieli varastaa kynä, mutta kun virkailija seisoi vieressä, niin rehellisyys voitti. Alun perin totesimme, että turha minua on yrittää enää työllistää. Ennen kaikkea iän perusteella ei turhia kannattanut lähteä haaveilemaan. Näin on hyvä ja sinänsä olen myös oman työkiintiöni jo tehnyt täyteen ja samalla - luultavasti - ainakin osittain - sen takia menettänyt terveyteni. Onneksi työkkäri ei ole tyrkyttänyt joutavia kursseja. Muutenkin kohtelu on ollut ystävällistä - niillä harvoilla kerroilla kun olen jotain kysynyt. Tilanne saattaa olla toinen niillä, joita ikänsä puolesta väenväkisin yritetään kurssittaa ja työllistää. Ainakin keskustelupalstat pursuavat mitä kummallisimpia juttuja.

Enää siis ei tarvitse mennä puolivuosittain ilmoittautumaan, vaikka periaatteessa meidät vanhatkin voidaan vielä komentaa töihin. Se toivottavasti jää teoreettiseksi mahdollisuudeksi. Vaikka sittenhän kyllä saisi laillisesti ansaita muutaman satasen kuussa. Nyt se on tehty käytännössä mahdottomaksi.