Tänään olen näperrellyt mini-leivonnaisia, kuten nukkisblogista voi havaita, sekä kutonut vauhdilla neuletakkiani. Äsken juutuin pääasiassa syto-kampanjassa syöpäosastoille pipoja virkkaavien ihanien naisten sivuille. Pian minäkin taidan osallistua tähän kampanjaan, varsinkin kun tänne HUS-alueellekin ovat aktiiviset naiset startanneet meille oman hankkeen. Pitää ensin tutkia lankavarastot ja etsiä sopivia pipomallejakin. Minä kun en ole mikään pipontekijä. Pipon virkkaaminen  on varmaan hyvää ja vikkelää "välityötä"  hitaampien askareiden lomassa. Ja ainakin järkevämpää kuin 2 milliä pitkien karjalanpiirakoiden leipominen savesta!

Samalla voin muistella rakasta edesmennyttä ystävääni Pirjoa, jonka kullankeltaisen kiharan tukan sytostaattihoidot veivät viimeistä karvaa myöten. Tilalle tuli napakka harmaa harjastukka, yhtä napakka kuin Pirjo itsekin oli melkein viimeisiin päiviin asti.

Muutenkin viikko alkoi hyvin. Aitan katolta tuli osa lumista alas pihan puolelle. Talon mineriittilevyt pitävät sitkeästi kiinni lumivuoristaan, mutta onneksi isäntä ei uskalla lähteä lapioimaan niitä alas.