Ihanan aurinkoinen kevätpäivä tämäkin, mutta tulin tänne vähän lepäilemään. Terveisiä nimittäin pihahommista! Rapsin alas seinässä liikaa rehottavia viime vuotisia kärhön oksia ja leikkelin myös kuolleita marjapensaiden oksia niin että hiki tippui. Kun meillä on se periaate, että viikonloppuna ei meluisia koneita käynnistetä kuin äärimmäisessä hädässä, niin sainkin lopetettua työt siihen enkä olisi oikein enempää jaksanutkaan. Pihassa siis on joukko Kasoja.

Ainakin köynnösten oksat ovat vähän hankalasti haketettavia meidän pienellä koneella, toisin sanoen niiden kohtaloa vielä mietitään. Kompostia on turha täyttää risuilla eikä kaatopaikkakaan enää ota vastaan puutarhajätettä pienemmällä maksulla kuten vielä muutama vuosi sitten. Se ilo päättyi, kun kuulemma lehtiroskien alle oli säännöllisesti piilotettu mm. polkupyöränraatoja. Sekajätteeksi vain kaikki. Saman huomasin ohikulkiessani myös naapuriyhtiön roskalavoista, joille eilen siivottiin talkoovoimin risuja, lehtiroskaa ja vanhoja joulukuusia. Mutta kun yhtiö joutuu kuitenkin maksamaan sekajätteen hinnan, kertyi lavalle myös lastenrattaita, virattomaksi käyneitä fillareita ja rikkinäisiä lastulevymööpeleitä. Melkein teki mieli mennä pöyhimään, mutten kehdannut.  Samat kamat kyllä kehtaa hakea kirppikseltä, varsinkin kun ne ovat siellä enemmän tai vähemmän anonyymeinä. On tietysti sellaisiakin fiksuja taloyhtiöitä, joissa on järjestetty kierrätettäville tavaroille oma noutopisteensä.  

Tästä sitten syntyikin näppärä aasinsilta kaupan ruokajätteisiin. Käsittämätöntä, etteivät isot ketjut salli asiakkaiden ottavan ilmaiseksi tai edes pilkkahintaan viimeisenpäivän tuotteita, vaan silppuavat ne mieluummin kaatopaikkakuormaan. Nämä täysin käyttökelpoiset elintarvikkeet eivät kai mene edes biojätteeksi, sillä käsitykseni mukaan kaikki muovikuoret ynnä muut pakkausmateriaalit menevät samaan silppuriin yhdessä ruoan kanssa. Minusta tämä, jos mikä, on syntiä niin kauan kun meillä on satoja ja taas satoja ihmisiä leipäjonoissa.

Espoolaisen hyväntekeväisyysjärjestön edustaja kertoi lehtihaastattelussa, että heillä on kymmenkunta yhteistyökauppiasta, joilta saavat jaettavaksi juuri tällaisia elintarvikkeita. Isot ketjujen marketit eivät kuulu tähän porukkaan. Tietenkään köyhille ei pidä jakaa madonsyömiä ryynejä tai jauhoja, kuten jostain EU-ruokapaketeista joku vuosi sitten puhuttiin, mutta jos makkarapaketti menee vanhaksi huomenna tai paprikat ovat vähän nuutuneita, niin eivät ne siihen paikkaan vielä mätäne. Hyvä hygienia on tärkeää, mutta meillä aina joskus vähän ylimitoitettuakin.