Nimittäin kasvihuoneen avajaisia odotellessa on hyvä tehdä rästiin jääneitä muita pihahommia. Hiki vallan virtaa, mutta eihän lämpö luita riko. Jos itseäni saan ruveta kehumaan, niin töitä tosiaan on tehty eikä vain lekoteltu koivun juurella. Istutin äsken vähän kesäkukkia, mutta pakko oli tulla välillä sisälle lepäämään, vilvoittelemaan ja tänne koneelle hurvittelemaan. En edes jaksanut kävellä kameran kanssa ulos.

Tontin laidalla oleva pikkuinen kasvikamarimme on nyt sitten viimeistä ruuvia myöten valmis. Avajaiset on varmaankin tulossa, kunhan ensin saadaan sinne kasveja. Ostimmekin eilen kurkun, paprikan ja muutaman tomaatin taimen, mutta ne odottelevat vielä rappusilla kassissa. Meillä meinasi käydä hullusti taimien kanssa. Kävimme ensin kahdessa myymälässä, jotka tosin eivät muutenkaan olleet parasta A-luokkaa kasvikauppoina, mutta joissa ei enää ollut tomaatin tomaattia saatavilla. Kolmannesta sitten löysimme neljä juuri ja juuri kelvollista tainta, mutta lajivalikoimaa ei voinut puhuakaan.

Lankomies epäili kasvihuoneen tarkoitusperiä. Mokoma arveli, että aiomme pikemminkin istua siellä iltaa viinilasi kädessä kuin kasvattaa vakavissamme kasveja. Sen nyt tietysti näkee myöhemmin miten käy, mutta ainakin tällä hetkellä viinilasia paremmin käteen sopisi saunavihta. En ole tänään katsonut lämpömittaria, mutta eiköhän tuo ala viittäkymmentä astetta lähestyä? Mies ei  käsitä, miksi haluaisin sinne pienen pöydän. Kuvittelen istuvani pöydän ääressä aamupäiväkahvilla...