Ennen kuin järkytän kaikki äidit ja mummit, kerron että olemme viettäneet ensin alkuun suloista viikonloppua. Loppukin on sinänsä päättynyt hyvin. Kyllä, mutta, lopuksi itkuisella mielellä, vaikka oikeasti pitäisi vain kiittää. 

Olemme järkyttyneitä ja ymmällämme, ukki ja minä mummipuoli, kuten kaikki muutkin jotka asiasta tietävät, saati ne joita asia koskee vieläkin läheisemmin. Voiko tällaista ihan oikeasti olla täällä meillä pienellä paikkakunnalla tai meidän tapauksessa naapurikunnassa, mutta yhtä kaikki maalla? Soitin tyttärelle ja häntä valistettuani, niin tämäkin äiti vain totesi surullisena, että voi olla. Pahalla ei ole määrää eikä mittaa.

Nimittäin asia on niin, että meidän rakas toinen lapsenlapsemme yritettiin siepata. Ihan oikeasti yritettiin siepata houkuttelemalla hänet ja kaverinsa karkkipussien ja koiranpentujen voimalla ventovieraaseen autoon ja vielä koulun portilla. Asia on tietenkin poliisilla, mutta koulu ei ansaitse kiitosta, sillä opettaja laski pikkutytöt menemään omin nokkineen kotiin. Onneksi sentään älysi soittaa äidille. Ja onneksi kaikki päättyi hyvin. Lapsi osasi antaa tarkat tuntomerkitkin, mutta tämä tunnoton pariskunta, joka sieppausta yritti, kulkee ilmeisesti edelleen vapaalla jalalla. Toivon harvoin kenellekään oikeasti pahaa, mutta nyt toivon oikein sydämeni pohjasta heille "kunnon palkkaa", mieluiten kuolemaa kitumalla..

Mietin pitkään, kirjoitanko tästä, mutta päätin kirjoittaa, jotta jokainen äiti, isä, mummi ja ukki osaa valistaa jälkikasvuaan. En kerro paikkakuntaa, sillä tällaisia hirviöitä voi olla missä tahansa ja autolla pääsee. Autoon näitäkin pikkuisia yritettiin houkutella. En tiedä, mistä omamme sai voimansa ja kekseliäisyytensä, mutta hän osasi purra pahaa akkaa sormeen ja pääsi karkuun. Tällä lapsella oli vahva vartio enkeleitä suojana, mitään muuta en osaa sanoa.

2146520.jpg