Onpa mukava aloittaa uusi vuosi ja ruveta harjoitelemaan uutta päiväystä. Meillä vuosi vaihtui rattoisasti. Söimme katkarapuja ja kalkkunapaistia, joimme erinäisiä juhlajuomia mustikkaglögistä vaaleanpunaiseen sampanjaan. Tätä viimeksi mainittua en joisi milloinkaan muuten kuin uudenvuodenyönä hyvässä seurassa, viime yönä rakkaan miehen, veljen ja veljenemännän seurassa. Sukulaiset viihtyivät ja puhuimme monia ennen puhumatta jääneitä asioita. Viihtyivät he niinkin hyvin, etteivät meinanneet millään lähteä kotiinsa edes selvistä lähtötoivotuksista huolimatta. Minä meninkin jo nukkumaan, kun mies jäi yhdessä vieraiden kanssa odottamaan yhteyttä taksikeskukseen. Niinpä hän äsken vasta heräili myöhäiselle aamukahville enkä voi itsekään kehua varhaisella ylösnousemisellani. Koirankin aamulenkin tein vain sen ansiosta, että olin älynnyt panna herätyskellon soimaan.

Illanviettomme voi kuulostaa silkalta ryyppäämiseltä ja rälläämiseltä, mutta ei se niinkään ollut. Lisäksi sekä juoma- että syömäpuoli jaksottui koko illalle ja yölle ja vettäkin litkittiin litrakaupalla, joten krapulaa ei talossa vietetä. Mutta kun on tottunut menemään nukkumaan muutamaa tuntia aikaisemmin, niin kello kuusi aamulla on suhteellisen myöhäinen ajankohta...

Kuviakin yritin yöllä ottaa, mutta ihan lähellä kukaan ei ollut tärvännyt rahojaan ilotulitteisiin emmekä viitsineet kävellä omaa pihaa kauemmas niitä ihmettelemään. Lisäksi kamerani on liian hidas ilotulitusten kuvaamiseen eikä pilvinen yö muutenkaan ollut valokuvaajan kannalta otollinen. Siksipä näiden taidekuvien kuvatekstissä lukee, että ne esittävät uudenvuoden ilotulitusta.

1175358.jpg

1175375.jpg