Viime viikolla julkaistiin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n raportti Suomen ensimmäisistä johtajanaisista. Raportin nimi on Varhaiset johtotähdet - Suomen ensimmäisiä johtajanaisia. Sen on kirjoittanut filosofian tohtori Anna Kortelainen. Raportin voi tilata EVAn toimistosta tai lukea pdf-muodossa suoraan omalta ruudulta. Itse tilasin sen heti ja jo tänään satasivuinen raportti kopsahti postilaatikkoon.

Nopean selailun jälkeen voin todeta, että nyt tiedossa on mielenkiintoista luettavaa. Kirjasta löytyy tuttujen mahtinaisten, kuten esimerkiksi Marie Hackmanin, Minna Canthin, Alexandra Gripenbergin, Hella Vuolijoen ja Miina Sillanpään lisäksi liuta sellaisia johtajia, joiden "muotokuvia ei juuri näy hallitusten ja kokoushuoneiden seiniltä", kuten esipuheen kirjoittanut EVAn Naiset Huipulle! -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Antti Herlin toteaa.

586053.jpg

Antti Herlin kirjoittaa: "Tällä hetkellä yksi keskeisiä kysymyksiä organisaatioissa on se, miksi naiset näyttävät etenevän nopeasti päällikkötasolle saakka, mutta eivät kovinkaan usein siitä ylöspäin. Onko kyse valintakriteereistä, henkilökohtaisista valinnoista vai asenteista. Tämä on yksi kysymyksistä, johon tämän hankkeen aikana haemme vastausta."

"Tohtori Anna Kortelaisen kirjoittama raportti avaa uuden näkökulman teemaamme. Kuten Kortelainen kirjoittaa, mielikuviemme johtajanainen sijoittuu usein sodanjälkeiseen Suomeen tai aivan viime vuosikymmenille. Tosiasiassa suomalaisten johtajanaisten elämää on dokumentoitu ainakin parin sadan vuoden ajan. Kortelaisen raportti vie lukijansa kiehtovalle matkalle näiden varhaisten johtotähtien - Suomen ensimmäisten johtajanaisten - maailmaan. On tärkeää tuntea historia voidakseen analysoida tätä hetkeä ja visioida tulevaa." Näin siis kirjoittaa Antti Herlin, KONE Oyj:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja.

Suomen varhaisin asiakirjoissa mainittu naispuolinen kauppias oli viipurilainen Kaarina Multiala, joka mainitaan 1500-luvun puolivälissä varakkaaksi ja siekailemattomaksi kaupantekijäksi. 1600-luvulta tunnetaan mm. rouva Agneta Rosenbröjer, joka peri mieheltään rihkamakaupan ja kuului Viipurin harvalukuisten ulkomaankauppaa harjoittavien kauppiaiden joukkoon. 1700-luvulta tunnetaan jo useita naispuolisia kauppiaita ja liikenaisia eri puolilta Suomea. Nämä useinkin jatkoivat miehensä aloittamaa liiketoimintaa vasta tämän kuoleman jälkeen, mutta jatkoivat hyvällä menestyksellä monista vastuksista huolimatta.

Kirja keskittyy pääasiassa autonomian ja nuoren itsenäisen valtion ensimmäisten vuosikymmenten johtajanaisten elämäkertoihin. Naisia toimi kauppahuoneiden johtajina, laivanvarustajina, sahayhtiöiden ja tehtaiden johtajina, kansalaisjärjestöjen ja kansanliikkeiden vetäjinä sekä karismaattisina asiantuntijoina. Kukka heille!