Koko talvi olisi ollut aikaa selvittää epämääräinen silitettävien  kasa. Olsii kyllä, mutta en vain saanut aikaiseksi. Nyt sitten inspiraatio iski ja olen silittänyt melkein aamusta lähtien. Kevätkö ja valo saivat aikaan tämän kohtauksen?

Kasassa oli melkein kaikki talon pöytäliinat, joukko kadonneita tyynynpäällisiä ja muutama pyyheliina, lautasliinoja ynnä muita aarteita. Lakanoita en sentään silitä, sillä onneksi talossa on mankelikin. Usein pistän lakanat sellaisenaan sänkyyn, mutta sileäksi mankeloidun, puhtaan lakanan tuoksu ja tuntu on omaa luokkaansa.

Silittäessä voi miettiä omiaan kaikessa rauhassa. Ajatusten lisäksi esille tuli kyllä muutakin, esimerkiksi se, että pöytäliinan punaviinitahrat eivät ole lähteneet pesussa, että viime kesän terassipöytäliina on haalistunut pilalle ja että silitysrauta kannattaisi aina tyhjentää käytön jälkeen.