329589.jpg 

Loppiainen on ainakin täällä eteläisessä Suomessa nyt täysin lumeton, vaikka vielä nyt illansuussakin lämpömittari näyttää nollaa. Ihmeesti on päiväkin pidentynyt. Loppiaisena on perinteisesti tarkkailtukin säätilaa. "Jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiiren jäljet peittyvät, niin sinä vuonna ei tule lumesta puutetta", sanottiin ennen Jämsässä. Tämän mukaan ei tarvitse pelätä lumitöitä, vaikka eihän näitä tulevia kelejä kukaan taida osata enää ennustaa ---

Herkkujen popsiminen on ohi, samoin pirtissä loikominen, sillä nyt alkavat "selkäviikot ja reikäleivät" tai "härkäviikot ja läpileivät" eli moniviikkoinen juhlaton kausi (ja laskujen makselu). Entiseen aikaan alkoivat metsätyöt joulun jälkeen. Selkäviikot viittaavat talven selän taittumiseen, härkäviikot puolestaan vanhojen ajojuhtien eli härkien iestämiseen ja käyttöön ulkotöissä. Härkiä on käytetty työjuhtina varsinkin lounais-Suomessa, tietää Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto, Otava (23. painos vuodelta 2002), jota tässä siteeraan.

Lainaan vielä pätkän Vilkunaa: "Entisaikaan metsäpuolen töihin liittyi erityisesti länsi- ja etelä-Suomessa havujen ajo ja havunhakkuu. Kaadettujen mäntyjen ja kuusten oksat ajettiin suurina kuormina tarhalle. Täällä talonvaarit, poikaset ja naiset katkoivat ne pienillä hakokirveillä pilpuiksi ja erottelivat paksummat rangat polttopuiksi. Työskentelypaikka oli mieluinen. raikas metsän tuoksu täytti ilman, ja havusto levisi puhtaanvihreänä kenttänä harmaan rakennusneliön keskellä. Osa havuista levitettiin heti vuoteiksi navettaan, talliin ja lammaskarsinoihin, jolloin eläinsuojiin saatiin sama hyvä tuoksu ja puhdas alusta kuin tarhalle."