Eilen jäi askarruttamaan Kalevalan säkeissä mainittu vaahtokuu, tai kuten meidän kulmilla ennen olisi sanottu: vahtokuu. Vilkuna tietää vastauksen tähänkin. "Kun vanha kansanomainen ajanlasku perustui taivaallisen kuun mukaisiin kuukausiin, niin joidenkin vuosien sisään sattui 13 kuun syntymää, toisten 12. Eräs tuollainen käytännöstä pois jäänyt kuukausi on ollut sydäntalven kolmas kuukausi, vaahto-, vahto- eli kevätkuu. Vanhan määritelmän mukaan vaahtokuu syntyi seitsemän viikkoa ennen vanhan luvun pääsiäistä, siis molemmin puolin laskiaistiistaita. Esim. 1799 se syntyi 3. pnä helmikuuta, mutta 1867 vasta 6. pnä maaliskuuta, mitkä päivät muodostavat sen liikkumarajat. V. 1900 se olisi ollut 1.3 - 29.3."

Muutamat alkusoinnilliset sananparret ovat säilyttäneet sen nimen Karjalan kannaksella nykypolville saakka, jatkaa Vilkuna ja mainitsee mm. nämä: "Vaahtokuu varikset tuopi" (Sakkola) ja "Varis lensi vaahtokuulla, kevätkuulla keikutteli". Näin ollen elämme tai ainakin olemme eläneet vahtokuuta, mutta en arvaa tarkemmin laskea ajankohtaa. Varikset kuitenkin tulivat jo muutama viikko sitten.

Tällaisena talvena varisten on mukava kaivella sulasta pellosta matoja tai muita eläviä. Mahtoivatko nuo minnekään edes muuttaa koko talvena? Eilen sanottiin, että talvi on vuosisadan lämpimin. Epäilemättä.

1333692.jpg

Ikkunan läpi näitä oli vähän hankala kuvata. Linnun pakanat karkasivat heti tiehensä, kun kuulivat ja näkivät, miten rupesin virittelemään kameraa, vaikka muuten viihtyivät hyvin vanhassa pihakoivussa.