En olisi ikinä  voinut kuvitellakaan, että tällaisia päiviä on oikeasti olemassa. Lähdimme iltapäivällä ystävämme syntymäpäiville ja palasimme hetki sitten häistä! Tekisi mieleni kertoa juurta jaksaen kaikki. Esimerkiksi kuvailla kaikki ihanat ohjelmanumerot, jotka olivat ennen ja jälkeen yllätysvihkiäisiä, mutta enhän minä niin voi tehdä. Sanon vain, että olemme tosi-iloisia ystäväparimme kauniista häistä.

Vähän minä mietin, kun kirkkoherra luikahti yhdestä oudosta ovesta, että mitähän se tuonne kellariin mahtaa mennä. No, hetken päästä isäntäväki käveli rauhallisesti paikalle ja kaikki vieraat kuulutettiin saliin. Ja kirkkoherrakin tuli kellarista tai mistä tulikaan. Hän oli vaihtanut  alban päälleen ja kaunis vihkiseremonia alkoi meidän kaikkien iloiseksi yllätykseksi.

1868655.jpg

Näillä ruusuilla ei ole mitään tekemistä päivän juhlien kanssa, mutta sopivat romanttisen päivän kuvitukseksi, eikös vaan?

Oli minulla itsellänikin yksi rooli. Olin nuottiteline, kun mieheni soitti kaverilleen onnittelut baritonitorvella, jaa niin enhän minä sitäkään voi kertoa, mitä hän soitti. Nuotti joka tapauksessa oli pyykkipojalla kiinni upouudessa, sopivasti hetkeä ennen lähtöä valmistuneessa neulejakussani. Seisoin kuin ö aapisen laidassa uskaltamatta liikahtaakaan soiton aikana. Jakun kuva seuraa jossain myöhemmässä postauksessa.