Ei pidä huolestua: taloa ei ole tyhjennetty. Rosvot kävivät kasvimaalla. Pidin eilisen päivän vapaata puutarhasta ja vasta tänään kävin tarkastamassa tiluksiani. Hyvin kasvamaan lähteneistä pavuista ei näkynyt enää jälkeäkään.  Kaikki oli sievästi napsaistu maata myöten poikki ja joko syöty paikalla tai viety parempaan talteen.

Kun rosmot eivät jättäneet jälkiä, saati nimilappuja jälkeensä, en tiedä oliko liikkeellä kaksi- vai nelijalkaiset, pyrstöllä vaiko hännällä varustetut eli olivatko asialla Jaakko Vaakko Vesirotta sukulaisineen, Naakka-suku vai kenties Jänö-Jussi  perheineen. Mies veikkaa naakkoja, minä äänestäisin ojamyyriä. Näille viime mainituille on kelvannut aikaisemmin mm. kurkun ja tomaatin ylimääräiset lehdet ja kasvustot, jotka olen heittänyt ulos kasvihuoneen ovesta. Isotkin lehdet on varmaan ollut kiva rahdata reilun kokoiseen koloon!

Papumaa oli pieni, vain kasvihuoneen molemmilla seinustoilla oleva kapea penkki, jonka perkasin viimeksi torstaina tai perjantaina. Tarkoitus oli koeluonteisesti tutkia, miten papuköynnökset suojaavat kasvihuonetta paahteelta.

Tähän mennessä penkeistä on hävinnyt ainakin se yksinäinen maa-artisokka sekä kehäkukkarivit, mutta persilja, ruohosipuli, pari valkosipulia ja raparperi ovat saaneet olla rauhassa. Samettikukkiin ei ole kajottu.

Koloja on paljon pitkin peltoa, mutta onneksi ei kukaan ole nyrjäyttänyt nilkkaansa niihin. Kokeilin paljon kehuttua mäntyöljytislettä vai mitä se nyt onkaan. Sormet tervaantuivat ja haju oli mahtava, mutta vaikka kaadoin ainetta jopa suoraan reikiin, niin eipä se ainakaan meidän pihan hyyryläisiä ole estänyt kaivamasta uutta käytävää edellisen viereen.

Onneksi kasvihuone ja aidalla ympäröity kasvimaan ovat saaneet ainakin toistaiseksi olla rauhassa. Kop-kop, toivottavasti kasvit ovat tallella huomenissakin. - Parissa päivässä sekä auringonkukat että kesäkurpitsat ovat kasvattaneet ainakin komeaa lehteä. Tilli ja muut syötävät yrtit kasvavat myös komeasti ja kasvihuoneesta onkin ensimmäiset kurkut jo syöty. Kesäkurpitsaa ja pinaattia syödään lähipäivinä, kunhan muistan hakea. Siis jos eivät nämä pakanat ehdi ensin asialle.

Taas kerran oli hyvä huokaista, että onneksi näitä ei kasvateta elinkeinona vaan omaksi iloksi.