Hyvä kun otin kuvia silloin, kun oli lumi maassa. Adventtikynttilöitä yrittää ikkunasta näkyä kaksi kappaletta - lavastettu kuva siis. Pudottelin aamulla adventtikynttilät lattialle ja tietysti ne katkesivat. Katkenneet kynttilät eivät näyttäneet kuvassa kauniilta. Uusi yritys, uudet kuvat tulossa, jahka saan sen aikaiseksi.

Lisään vähän tekstiä ja kuvitusta loppuun.

Äitikin soitti äsken ja puhui kovin sekavia. Eilen hän tuntui ihan selväjärkiseltä, mutta nyt tuntui kuin aika ja tapahtumat olisivat menneet sekaisin. Onneksi veljeni asuu vieressä ja pitää äitiäkin silmällä. Tilanne ei tietysti vielä ole pahin mahdollinen, mutta yksin oleminen taannuttaa selvästi tai sitten muuten kunto vaihtelee tavattomasti. Kun viimeksi kyselin tätä isältä, joka on huomattavasti selväpäisempi, hän sanoi että äitiä ei ole tutkittu, saati että hänellä olisi lääkitystä. Vaikka tuskin lääkitys enää tuossa vaiheessa tekisi muuta kuin ison loven rahakukkaroon. Äiti on selvimmillään tosi terävä ja puhuu fiksuja kuten kokeneet puhujat ja esiintyvät tekevät. Hän pystyy myös skarppaamaan aika hyvin, joten voi olla ettei lääkäri edes tutkisi häntä tosissaan. Eikä muoria varmaan tutkittavaksi saisikaan, mitäs sitä nyt tervettä ihmistä... Äiti on lujatahtoinen, kuten oli anoppinsakin eli mulle on perimää kertynyt ihan riittävästi kummaltakin puolelta. Molempien sukujen miehet ovat näyttäneet - siis vain näyttäneet - hiljaisilta hissukoilta ja antaneet eukkojen mellastaa.

Mies muisteli eilen, miten murheelliset olivat olleet hänen isänsä loppuvuodet. Tämä oli dementoitunut niin pahasti, ettei löytänyt enää edes läheiseltä kävelytieltä kotiin eikä lopuksi sisällä vessaankaan. Lopulta tilanne oli niin hankala, ettei häntä voinut pitää asumassa kotona. Tämä appi, joten en koskaan tavannut, oli ikänsä haaveillut eläkkeelle pääsystä ja matkustelusta. Onneksi hän ehtikin kiertää Australian ja Amerikan ja näki unelmoimansa Suuren kanjonin ja Kalliovuoret. Siihen aikaan opettajan eläke oli vielä ruhtinaallinen. Sitä eivät indeksit leikanneet vaan vanhempi lehtori tienasi eläkkeellä paremmin kuin virassa. Tämä tietysti korjattiin nopeasti.

Nyt lähden tekemään oikein ison annoksen tulista joulusinappia, kun tarpeet ovat valmiina kaapissa ja talon kaikki pikkupurkit olleet peseytymässä tiskikoneessa. Jospa se vähän piristäisi mieltä. Koko suku saa tätä perinnesinappia, jonka reseptia mulla ei ole aikomustakaan paljastaa. Kuvan ehkä julkaisen, korkeintaan.

No, niin lisäystä:

En ole tänään saanut aikaiseksi uusia adventtikynttilöiden kuvia ja seimikuvan säästän lähemmäs joulua. Tässä on esimakua kuitenkin paimenten kedosta, jonka lupasin näyttää Kaisalle. Kaisan tuumooksissa on kivoja pyhäkoululaisten joulujuhlan kuvia.

Kuvani on valitettavan halju, kun otin sen kameralla vanhasta valokuva-albumista (skanneri on hajalla), mutta tässä se kuitenkin on. Betlehemin keto kuvattuna noin kymmenen vuotta sitten ihan paikan päällä. Asiantunteva matkaoppaamme oli sitä mieltä, että virallisesti esiteltävä keto ei ole läheskään niin autenttinen kuin esimerkiksi tämä. Tämä railo keskellä lienee oja, jonka molemmin puolin on kiviaidat ja jossa kasvaa orjantappuroita tai muita piikkipensaita.

1120652.jpg

Ketokuva on otettu keväällä, muistaakseni maaliskuussa. Yritin selvitellä joku aika sitten Betlehemin lämpötiloja, kun ajattelin miten ne raukat vanhemmat pienen vauvan kanssa siellä tarkenivat. Israelissa tosiaan voi olla aika kylmäkin, näin joulukuussa alimmillaan alle kymmenen astetta. Lumisia maisemakuvia en löytänyt, mutta miksei ainakin vuorilla olisikin lunta. Näen oikein silmissäni sellaisen lumisen kuvan Betlehemin kaupungista, jossa on palestiinalaisia ihmettelemässä talvista maisemaa. Unta vai totta?