Iik! Vaikka pellon laidalla vanhassa talossa asuvana olemme tottuneet erilaisiin elukoihin, hiiret mukaan lukien, en yhtään innostunut kun hetki sitten näin sen ihka elävänä selkäni takana. Onneksi hiiri oli sentään maton toisessa laidassa. Kuolemantuomiota kyllä tarjoan hiiriparalle, ei mahda mitään.

Miehellä on jo huomenna onneksi lääkäriaika. Itse tilasin silmälääkärin, kun varmaan tämä tietokoneen tiiraaminen on saanut silmät kipeiksi. Kolmas mainittava otsikon mukainen "ihminen" piipahti eilen syömässä ja kertoi odottavansa pääsykokeiden tuloksia. En kerron mihin oppilaitokseen tämä tytär on hakemassa, kun sinne otetaan vain alle kymmenen opiskelijaa. Oman alan jatkokoulutuksesta on kysymys.

Leipomukset odottavat - sen takia kai olikin niin kiva tulla tänne askaroimaan. Teen ensin kaksi kakkua ja sitten arviolta vajaat sata vihannespasteijaa. Puolet taikinasta ja täytteestä on vielä pakkasessa. Laskelmieni mukaan piiraita syntyy 160 kappaletta.

Hiiri kolistelee edelleen täällä jossain. Toivottavasti ei tule nappaamaan varpaasta.

Sattuneesta syystä ei nyt ole tarjolla kuvaa hiirestä. Tämä on muutaman syksyn takainen vieras eli päästäinen, jonka pyydystimme kaljakolpakon alle ja sen avulla vietiin ulos. Mitä teki reipas nokkahiiri? Tuli hetken päästä takaisin! Tämän päivän otus näytti vähän suuremmalta, mutta vilisti niin lujaa vierassängyn alle, etten ehtinyt häntä tarkemmin analysoimaan.

Palaan vielä kolmannen kerran: muista joulupatakeräys!