Tyyny nimittäin. Saanen ylpeänä esittää vuoden molemmat aikaansaannokseni:

Tämä etumainen on se, joka valmistui tänään. Kuva on valitettavan huono, kun en ensin huomannut käyttää salamaa ja sitten laiskuuttani en enää ottanut uutta kuvaa. Lupasin kuvan myös bloggeriin, joten käynpä viemässä tästä viimeisestä yksittäiskuvan. Otettu samaan aikaan, laatukin sama.

Näitä oli kiva tehdä ja varmasti jatkankin vielä tällä alalla. - Pistoni eivät kulje suorassa kuin sotamiehet, joten on hyväkin ettei niitä niin tarkkaan voi syynätä.

Onkohan kukaan perehtynyt jokin aika sitten julkaistuun käsityökirjaan, jossa esitellään näitä villalangalla ommeltavia suomalaisia perinnekäsitöitä? En valitettavasti muista nimeä enkä tekijää, mutta olisi kiva kuulla kommentteja, kannattaako etsiä käsiinsä.

Valmiit pohjat ovat mukavia tehdä, kun kuva on valmiiksi piirrettynä villakankaalle ja kuvioita saa pistellä kunnon villalangalla ja periaatteessa parsinneulalla. Ei tarvitse laskea lankoja, kuten pienissä ristipistoissa. Ja käsiala voi muutenkin olla vähän rennompaa ja suurempaa. Näissä kahdessa pistot olivat helpoimpia peruspistoja. Yksi paha puoli vain on ja se on tietysti hinta. 

Nyt mies muistuttii, että talossa olisi yksi tosi vanha sukulaisneitien - kulttuurisuvun tyttärien - ehkä porukalla kirjailema istuintyyny, joka nyt on piilotettuna  toisen kankaan alle. Tätien iästä päätellen työ on tehty aikaisintaan 1800-luvun loppupuolella, viimeistään ehkä 1940-luvulla. En ole koskaan nähnyt sitä, mutta mies on jo aikaisemminkin maininnut, että peitekangas pitäisi ottaa pois ja korjata hiutunut työ. En oikein käsittänyt, mikä on hiutunut., pohjakangas vai sivukirjailut. Pääkuvassa pitäisi olla paremmilla langoilla kirjailtuna iso ruusu, joka on ehjä. Asiaan pitää tutustua ja katsoa, onko asiaa konservaattorille vai uskaltaisiko itse yrittää. Vai jättää silleen? Jos työ todella näyttää arvokkaalta, niin sen verran minullakin on järkeä, etten uskalla ruveta sitä pilaamaan. Toisaalta, ennen aikaan tämmöisiä töitä tuli ja meni, sillä ne oli tarkoitettukin käyttötekstiileiksi.