Näin se aika kuluu, mutta miksikäs ei kuluisi, kun tehdään töitä niin kuin kuin ennen  Pusulassa:

"Maanantai menee maates,

tiistai siin sivus,

keskiviikko ei ol kennenkään tyäpäivä,

torstakisil palkoil ei eletä,

perjantai on lauvantain aatto,

ja kuka pitää pyhän laillisena,

hän ei tee lauvantaina yhtään mitään."

1246446256_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tarkoitukseni oli kuvata matkan päästä laitumella olevia hevosia. Hevosista viis, kun sain kuvaan tuon pilvilammasjonon.

Vielä lisää muutama vanha sananparsi:

Iittiläiset sanoivat: "Kyl miä kontille konstin tiälän, jos se ei kävel niin miä kannan."

"Ei niin pitkää vastamaata, ettei myötämaata peräst päin tule", sanottiin Nummella.

"Kuka tahtoo itteetäs kiitettävän niin vartokoon kualemaa, ja kuka moitittavaks niin menköön naimisiin". Vihti.

Vihtiläisiä nämäkin: "Ei millää Lohjan kylään öksy, kun kirkko joka pualta näkyy." "Potkii ku inkolaispuuro." (Inkoon puuro on perunapuuro, joka tosiaan keitettäessä potkii.)

Ja tämä: "Taas on pusulainen vihtiläisen piimäkupis, sanoi miäs, kun kärväinen piimäkuppiin lensi."

"Ku itte kysyy ja itte vastaa ni ei tartte kampraatii, ja viäl parein on ku ei kysy mitää ni ei tartte vastaakkaan mitää." Nurmijärvi.

"Palool eletää nyk ku viimist päivää vaa", sano Nahkelan muijat." (Paloo = Nurmijärven Palojoki, Nahkela = naapurikylä Tuusulan puolella)

"Porlammoiset on ärrän tärittäjii ja pyälijöiset ällän lällyttäjii", tiedettiin Lapinjärvellä oman pitäjän kylien murre-eroista.

Lapinjärveltä nämäkin: "Niihhän siä olet kun Iitist ja isäs ku Nastolast." "Kyl miä aina sen hyvän toiselle suan minkä ittelleinkin"sano entiin likka kun vahingon siip kaapas."

"Olekkos nähnyt meilän muijaa ja perälautaa, kysy entiin miäs vastah tulijalt kun pulotti muijan ja perälaulan."  "Kylän kohlis ja koukkupaikois Kimonkylän miäs kovaa ajaa." Lapinjärvi.

"Pituutta ja levyyttä ku Porlammin muijan päiväs." Orimattila.

Muutama muukin sananparsi Orimattilasta:

"Ohhoh, sano Ohkolan miäs, ku Orimattilan miäs kaatu."

"Nii se men itte erestää ku Suajan Kaisan ryynyvelli Lahren raitille."

"Harvaa ku herroja kirkos, sano Pakaan miäs oraitas."

"Jos ei muualt muijaa saara mennää Pakahalle, jos ne ouvat matalii ni pannaa tallat alle."´

Askolassa tiedettiin, että "jos ei miästä ni Kerkkoost, ei vaimoo ni Pornasist". (eli naapuripitäjistä). "Kävelee nokka pystys ko hiiri jauhovakas." "Hui hui ko on vileenkolee, ko ei o kaksii hopeeketjui kaulassain."

"Viälhää isäi, ku se nai äitei, van ku miä täyryn perin viaraan ottaa". Tämä sanonta on tunnettu ainakin Tuusulassa ja Orimattilassa.

Tämä "kansanviisauskokoelma" on poimittu kirjasesta Sananparsia Uudeltamaalta. Eteläsuomalainen osakunta on ne kerännyt ja julkaissut, WSOY kustantanut vuonna 1945.

Jos joku sanoo, että Uudellamaalla ei ole murretta, on täysin väärässä. On monenkinlaista murretta, mutta niitä vain kuulee enää valitettavan harvoin. Itse en osaa puhua, mutta kuulen mummin ja varsinkin hänen siskojensa puheen edelleen korvissani vuosikymmenten takaa.