Makoilin eilen riippumatossa kaikessa rauhassa lueskelemassa yhtä Enni Mustosta, kun yhtäkkiä jotain kopsahti päähän ja hetken päästä alkoi kuulua äkäistä naksutusta.

668972.jpg

Oravahan se siellä kyttäsi oksien lomassa, kun oikein tarkkaan katsoin. Onneksi oli sillä kertaa kamerakin mukana, joten äkäinen orava pääsi kuvaan.

Kun sitten lopulta nousin ylös matostani, löytyi selän alta aito käpy, tosin vähän järsittynä:

666882.jpg

Mulla oli siis oikein käpy selän alla. Ehkä orava ei ihan niin fiksu ole, että olisi tarkoituksella tähdännyt minua kävyllään. Ehkä se oikeasti vain pudotti sen tassuistaan, mutta ainahan on kiva antaa mielikuvituksen laukata. Se ainakin on totta, että tämä orava vahti minua pitkään ja äkäisesti naksuttaen.

Tänä vuonna muuten on hämmästyttävän paljon pudonneita männynkäpyjä puiden alla ja teillä. Mikähän senkin aiheuttaa? Ahkerille askartelijoille olisi ainakin tarvikkeita saatavilla, jos vaikka haluaisi näpertää käpyverhon tai ovikranssin.  

Aina silloin tapahtuu, kun ei ole kameraa taskussa. Niin tänäänkin, kun istuin terassilla aamuteellä. Lauma variksenpoikia, ainakin viisi kappeletta, lehahti meidän postilaatikolle kaivelemaan kukkalaatikkoa. Ilmeisesti ne olivat harjoittelemassa itsenäistä elämää ja kun oli kysymys reippaista nuorukaisista, oli meteli sen mukainen. Olisi ollut kiva saada sakista kuva ennen kuin kolistelin ne tiehensä.