Joulu ei ole ohi, vaikka jo vaihdoinkin uuden, vähemmän jouluisen lookin. Kiitokset uudelle "tuttavuudelle" eli Pohjustuksen Raijalle, jonka sivupohjiin törmäsin noin sattumoisin. Harmaus tuntuu hyvältä, vaikkei oloni suinkaan ole harmaa. Päinvastoin! Piristysruiskeen upea rubiininpunainen pohja sitä paitsi on edelleen tallessa ja vaihdan takaisin, jos rupean kaipaamaan vahvan punaista voimaväriä.

Juhla jatkukoon samaan malliin kuin joulu tähänkin päivään asti. Sain kylläkin eilen ilkeän oloisen flunssan alun, liekö oikeaa Influenzaa vai mitä? Tänään olo on kuitenkin paljon parempi ja tänään voimmekin viettää vaikka naapurin Hannun ja Hanneksen nimipäivää. Huomenna juhlimme Piaa ja myös - etenkin - kaikkia viattomia lapsia, niin meitä hyväosaisia, joilla toivottavasti joulumieli säilyy loppuun asti kuin erityisesti muistaen kaikkia kaltoin kohdeltuja koko maailman pieniä. Kukaanhan ei tiedä, miten lähellä apua tarvitseva lapsi tai aikuinen voi olla.

Koti on ilman muuta vielä joulupuvussaan ja saa ollakin ehkä loppiaiseen asti. Tämä on ensimmäinen joulu ikinä, jolloin minulla ei ole ollut joulukuusta sisällä. - Ai että tuntui ilkeältä siihen aikaan aatonaatosta, kun vanhoja tapoja noudattaen olisi ollut aika koristella kuusi. Hainkin koristelaatikon esille ja ripustelin joulusydämiä kukkaruukkuihin ja muuallekin sinne sun tänne. Joulukuusen tähteäkin kokeilin ikkunanpieleen, mutta sitten järki voitti. Kuusta ei ollut, joten mitä sitä enempää miettimään.

Jouluruoat olivat viimeisen päälle maukkaita ja niitä kyllä tässä on tullutkin syötyä. Kuurit alkakoot ensi vuonna.

--- Haa, tein urotyön: osasin asentaa ilmaisen www-laskurin, jolle toivottavasti kertyy myös käyttöä. Pikkuhiljaa sitä vanhempikin ihminen näköjään oppii tekemään uusia juttuja. Tosin tämä ei tietenkään ollut sieltä vaikeammasta päästä. Kivalta kuitenkin tuntuu - ja vielä mukavammalta, jos laskuri laskisi vieraita. Ja kaikkein mukavinta olisi saada uusia ystäviä, jotka lähettäisivät joskus viestejäkin. Se tietty on omasta aktiivisuudesta kiinni.