Olipas tämä viikko. Tietokone hajosi ensin: viikko sitten keskiviikkona katkaisija jäi jumiin ennalta varoittamatta. Konetta ei siis käynnistänyt mikään eikä kukaan. Huom. kuva ei siis kuvaa ollenkaan tilannetta, vaan on otettu silloin kun kone vielä toimi. Varjo syntyi pöydän reunasta. Laskujakin oli erääntymässä, joten huoltoon vain kiireesti. Huolto kesti viikon ja päivän. Ystävälliset pojat olivat korjanneet katkaisijan, joskin epäilen että se ei kauaa kestä, liimalla kun oli korjattu. Nämä näppärät tietokoneteknikot olivat kyllä tehneet pyynnöstä muutakin eli siivonneet koneen ja löytäneet sieltä ties mitä. En uskalla edes ajatella kaikkia niitä pöpöjä ynnä muita, jotka on nyt poistettu. Kai. Ainakin käytetyn ajan ja laskunkin perusteella töitä on tehty ihan kiitettävästi... Mutta täällä ollaan taas!

881074.jpg

Olo oli kuin kädettömällä miehellä ilman konetta. Jouduin käymään viikolla tyttären tietokoneella maksamassa erääntyneitä laskuja. Hänen läppärissään on sellainen kiinteä hiirulainen, jollaista en ole koskaan aikaisemmin käyttänyt. Eli jouduin huutamaan kaiken aikaa apua ihan kuin en olisi koskaan tietokonetta nähnytkään. Palasin kotiin uupuneena ja hartiat särkien.

Torstaina hajosivat silmälasit. Tai melkein, sillä yhtäkkiä huomasin, että sangoissa oleva päällyste oli kulunut pois ja jäljellä oli vain karhea metallipinta ties mitä metallia. Minun, nikkeliallergikon, hipiää ei karhea metallipinta oikein miellyttänyt. Ohimoita kuumotti ja punoitti, joten sen päivän ohjelmaan liitettiin käynti optikolla. Mutta mitä olikaan tehnyt tuttu optikkomme? Lopettanut liikkeensä ja siirtänyt arkistonsa ja itsensä tuntemattomaan paikkaan. Toinen optikkoliike ei oikein ottanut asiaan kantaa, joten hätäavuksi hankittiin pullo kynsilakkaa ja nyt mietitään, milloin olisi yhteisillä tileillä sen verran rahaa, että rouva saisi uudet rillit. Mutta ei ainakaan tästä toisesta liikkeestä mennä ensimmäiseksi niitä katsastamaan.

Huomisen yli on vielä elettävä ja toivottava, että miehelleni erittäin raskas projekti sujuu toiveidemme mukaan. Siitä ei nyt sen enempää, mutta rankka päivä on tiedossa.

881079.jpg

Syksykin sitten tuli viikon aikana. Naapurin isännät ovat puineet ahkerasti sen minkä sateelta ovat päässeet pellolle. Tässä puidaan rypsiä (tai rapsia?). Muihin luontoilmiöihin palaan erikseen.

Vaikka jouduin toteamaan itsessäni vakavan tietokone- ja blogiriippuvuuden, oli viikosta hyötyäkin. Luin useita kirjoja ja sain neuletakkini toisen etukappaleen melkein valmiiksi. Takilla ei sinänsä ole suurta kiirettä, sillä lanka ja väritys on suunniteltu ensi keväälle. Mutta kun tuvan keinutuolissa odottelee jo paketti Novitalta tilaamaani Jussi-lankaa talvineuleeseen, olisi tämä ehkä hyvä saada tehtyä alta pois. Olen pitänyt itseäni nopeana kutojana, mutta näemmä en sitä ole tai sitten pintaneulemalli on hivenen hankala tehdä.