Minun piti kirjoittaa tästä jo päivällä, mutta sitten tuli muuta tekemistä, joten jatkan nyt kun mies lähti naapuriin toimittelemaan asioita. Virikkeen otsikkoon sain päivän Helsingin Sanomista, jonka kotimaan osaston Hinta & Laatu -sivulla oli toimittaja Jussi Laitisen juttu otsikolla "Ruokajäte on turha taakka" ja kuten jo otsikosta voi arvata, se käsittelee ruoan ja erityisesti hukkaan heitetyn ruoan ympäristövaikutuksia. Jutussa kerrotaan mm. koska ruoan tuotanto rasittaa ympäristöä monin verroin enemmän kuin pakkaukset - vaikka pakkaukset yleensä syyllistetään ensimmäiseksi - niin myös hukkaan heitetty ruoka on täysin turhaa tuhlausta.

Laitinen viittaa englantilaiseen tutkimukseen, jonka mukaan Britanniassa joko kolmas ruokakassi eli 33 % ruoasta heitetään roskikseen. Tutkimuksen mukaan puolet tuosta määrästä olisi täysin syömäkelpoista, loput mm. hedelmien ja juuresten kuoria ja pilaantunutta ruokaa. Omaa näkö- ja hajuaistia muuten kannattaa käyttää mieluummin kuin tiukasti tuijottaa viimeistä käyttöpäivää taikka parasta ennen -päiväystä. Laitoskeittiöissä ja kaupassa on omat määräyksensä, mutta kotona terve järki on paras neuvonantaja.

Suomessa tätä ruokajäteasiaa on tutkittu vain vähän. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla arvellaan, että n. 10 % kotitalouksien ruokajätteestä päätyisi kaatopaikalle. Totta kai siinä ovat mukana mainitut perunan ja banaanin kuoret ynnä muu  ei-syötävä aines, mutta varmaan paljon menee turhaankin roskikseen. Laitinen viittaa jutussa tutkimuksen tehneeseen, Britannian hallituksen tukea nauttivaan Wrap-tutkimuslaitokseen, joka aloitti syksyllä kampanjoinnin ruokatuhlauksen vähentämiseksi. Kampanjan nettiosoitteessa www.lovefoodhatewaste.com on mm. ruokaohjeita. Meillä tähderuokien ohjeita on ainakin Marttojen Penninvenyttäjän keittokirjassa ja kai useimmissa vanhoissa keittokirjoissa, jos oma mielikuvitus tai taidot eivät riitä jatkojalostukseen.

Yhden tärkeän asian toimittaja jätti kokonaan mainitsematta. Hän ei sanallakaan viitannut siihen valtavaan ruokamäärään, jonka kaupat rahtaavat kaatopaikoille. Siinä sitä vasta kasvihuonekaasua tuotetaan! Tämä pointti tuli kylläkin heti esille Hesarin keskustelusivuilla (www.hs.fi/keskustelut). Olen ennenkin ihmetellyt, miksei ruokaa anneta nälkäisille ilmaiseksi tai edes myydä kunnon alennuksella? Mieluummin kaikki sekoitetaan sekaisin jätemyllyssä, niin etteivät edes roskiksista ruokaa etsivät voi sitä käyttää. En usko että hyväntekeväisyys veisi edes asiakkaita kaupalta. Itse ainakin olisin valmis siirtämään kaikki ostokseni sellaisen kauppiaan liikkeeseen, joka julkisesti ilmoittaisi, että kaupassa tai kaupan ulkopuolella on kylmähylly, josta tarvitsevat voivat ottaa. Tuskin leipäjonoissa turhaan seistään.

Juttu kehotti tarkistamaan oman biojäteastiansa sisällön ja tein työtä käskettyä. Kahvinporoja ja teenlehtiä suodatinpusseissa, kiivi-hedelmien kuoria, yhden mandariinin kuoret, kalkkunakeiton jämät ja pari palaa kuivunutta patonkia sekä muutama homehtumaan päässyt sämpylä. Muutama tupsu koirankarvoja. Kun vein astian kompostoriin, otin mukaan vielä syömättä jääneen, 10 päivän ikäisen uudenvuodenkakun loput ja yhden toissavuotisen kurpitsasäilykkeen, jota kukaan ei suostu syömään. Sisältö vastasi tavanomaista lukuunottamatta tuota säilykettä ja homehtunutta hyytelökakun neljännestä. Keittokaan ei yleensä päädy kompostiin, mutta en enää sietänyt ajatusta neljännesta kalkkunakeittoateriasta peräkkäin. Koira on valitettavan herkkämahainen, joten ei sitä sillekään voinut syöttää.

1197156.jpg