Kauhistelin joulun hirveitä ruokalaskuja. Mutta niin on, että tusinan verran ruokavieraita kyllä syö jonkin verran, vaikkeivät istuudukaan pöytäämme kuin yhden kerran. Joka tapauksessa niillä samoilla ostoksilla olemme ravinneet itsemme tähän asti ja ravitsemme vielä tänäänkin. Sitä paitsi kinkunluussa on sen verran lihaa jäljellä, että perinteinen härkäviikkojen hernesoppakin on vielä keittämättä.

Tein eilen kaksi jatkojalostetta jääkaapin aarteista: perunasalaatin ja hernekeiton tuoreista herneistä eli varmaan saman tapaisen sosekeiton kuin mitä presidentti oli keittänyt nobelistin juhliin, mutta ilman sampanjalisäystä. Pakasteherneet eivät tehneet jouluopöydässä kauppaansa ja nyt kiehautin ne lihaliemessa silputun punasipulin puolikkaan kanssa, soseutin, maustin ja höystin ruokakermalla. Hyvää tuli.

Perunasalaatti syntyi saman aterian keitetyistä potuista, jotka olikin jo eilen kiire tehdä salaatiksi. Pilkoin perunat ja punasipulin toisen puolikkaan. Kastikkeessa oli persiljaa ja tuoretta korianteria, sitruunanmehua, rypsiöljyä, suolaa ja pippuria ja sitä oli runsaasti, jotta perunat kostuisivat kunnolla tunnin, parin ajan kylmässä. Päälle leikkasin vielä ennen tarjoilua kaappiin jääneen vuohenjuuston viipaleita. Ei tässäkään tähtiruoassa ollut valittamista.

2188686.jpg

Näitä ehkä syödään vielä tänäänkin, mutta huomenna mennään kauppaan ja ostetaan jotain muuta kuin perunasalaattia. Ankanfilee vähän kiinnostaisi, mutta katsotaan, raaskimmeko ostaa sitä.