Omenashow jatkuu. Vajaasta kahdesta ämpärillisestä pudokkaita tuli eilen tasan kolme litraa + maistiaislasillinen mehua. Onneksi on vain tämä yksi "mehupuu". Kun Anitta kyseli eilen omenalajikkeiden tuntomerkkejä, niin otin kuvan edellisen postauksen omenasta halkaistuna, joka siis on Melba ja punaposkisesta Bergiuksesta. Viirullinen omena on Melba, joka kypsänä tuoksuu ihanalta ja myös maku on raikas. Punainen Bergius näyttää hyvältä, mutta on kypsänä aika mauton ja kuiva. Kummankin halkileikkaus on ainakin tässä kuvassa aika samanlainen, siis punaista on kummassakin. En tiedä, varmaan lajikkeissa on monia muitakin tuntomerkkejä, muoto, kannan ja karan koko jne.

1921759.jpg

Mehutehtaani oli tällainen:

1921774.jpg

Ikivanha Moulinex-merkkinen linko oli kostutetun tiskirätin päällä siksi, että pysyisi paikallaan. Olin sattumoisin ostanut kesällä tarjouksesta näitä Orthexin muovisia nokkakannuja vesikannuiksi ja kun panin kannun tiskialtaaseen, osui nokka juuri sopivasti lingon nokan kohdalle niin että mehua ei mennyt hukkaan juuri nimeksikään. Kuvasta näkyy, miten paljon mehun päällä on vaahtoa ja sakkaa. Teesiivilä ja pikkukauha osoittautuivat melko hyviksi vaahdonkeräimiksi. Tälle yksilölle kaksi ämpärillistä omenalohkoja on maksimi, jonka jälkeen se on avattava ja puhdistettava. Kosteaa jätettä jää aika paljon lingon sisälle, vaikka sen pitäisi tulla tuutista ulos. Pitäisi, vaan ei tule. Mutta kuten sanottu, mehua tuli annoksesta kolme litran purkillista, joten olen tyytyväinen.

Leivoin eilen omenapiirakan, jonka reseptin alun perin vohkin Ruiskukan blogista. Sieltä hänen reseptikokoelmistaan löytyy toinenkin hyvä omenapiirakan resepti, jota olen vuosien mittaan käyttänyt valtavan paljon esimerkiksi puolukkapiirakan tekoon. Pohjataikinassa on vehnä- ja grahamjauhoja ja päällä kermaviili-muna-sokeriseos.

Minä muokkasin Ruiskukan toista reseptiä, joka taisi hänellä kulkea piimäpiirakan nimellä. Vaihdoin piimän kermaviiliin ja voin juoksevaan margariiniin. Eilen kokeilin reseptiä pelkistä spelttijauhoista. Maku oli hyvä, mutta rakenne vähän turhan mureneva eli kannattaa käyttää ainakin osaksi tavallista vehnäjauhoa. Ja tämähän on ilman muuta erinomainen piirakkapohja kaikkiin marja- ja hedelmäpiiraisiin.

Villiviinin omenapiirakka

1 prk kermaviiliä ja 1 dl juoksevaa margariinia sekoitetaan keskenään. Toisessa astiassa sekoitetaan 3 dl sokeria, 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta. Seokset yhdistetään ja lisätään 3 kananmunaa. Taikina kaadetaan leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle ja päällystetään ohuilla omenaviipaleilla. Mausteeksi voi panna vähän sokeria ja kanelia, mutta ne jätin pois. Piirakkaa paistetaan 200 asteessa n. 20 - 30 min.

--- Mitä sitten muuta eiliseen kuului? Kiirettä. Sain odottamni kirjapaketin postista ja lahjakirjan hirmuisella vauhdilla pakattua edelleen lähtemään kohti Euroopassa asuvaa synttärisankaria. Omatekoisesta kortista ei ollut puhettakaan, hyvä että ehdin hätäiset onnittelut kirjoittaa varastoista kaivelemaani kukkakorttiin. Mies kiikutti paketin postiin ja totesi, että ei kannattaisi lähettää painavia paketteja toista kertaa...

Tänään on ollut toiset kujeet, esimerkiksi vähän pihatöitä ja pyykkäystä. Nyt lähden valmistelemaan viikonlopun possupaistia.