Niin että äkkiseltään piipahdan tänne. En jaksa oikein jaloja ajatella. Antibiootti ei joko tehoa, ei ole ehtinyt vielä tehota tai sitten tehoaa jonkun muun lääkkeeni kanssa liiankin hyvin. Olo nimittäin on aina vaan nuutunut ja väsy. En tiijä mikä auttaisi, kun tässä on lepoa ja rauhaa niin että saan kohta makuuhaavoja. Ruoka ei maistu minkään vertaa ja niinpä paino onkin pudonnut taas puoli kiloa. Jotain hyvää sentään.

Kävelylenkeistä ei ole puhettakaan ja isäntä on hoitanut niin koiran kuin kauppareissutkin. Sunnuntaiksi tietysti pitää toipua ensinnä äänestämään ja toisekseen vaalivalvojaisia seuraamaan. Kun emme ole poliittisesti yhtään aktiivisia, emme notku oikeissa valvojaisissa, mutta oma hohtonsa on olla telkkarinkin ääressä jännäämässä. Periaatteessa tiedän jo, ketä äänestän ja miksi, mutta vielä haluan pitää ajatukset vapaina. Eihän nykyisin tiedä, mitä kepposia kenestäkin paljastuu.