Tämäkin päivä on mennyt  Itku sairastaessa. Tauti petraa kuin sika juoksuaan eli nyt päällimmäisenä vaivana on se, että nenä vuotaa, siis todella vuotaa ja kaiken aikaa vuotaakin. Tänään onkin mennyt muutama pakka paperinenäliinoja. Oma konstini olisi vahva tiikeribalsami, mutta mies oksentaa heti, jos haistaa sen väkevän hajun. Niin että sitä en siis käytä. Karmeat yskänkohtaukset ovat melkein hellittäneet. - Onneksi pääsen huomenna lääkärin koputeltavaksi, sillä kurkussa, poskionteloissa ja keuhkoissa tuntuu ajoittain kipua, vaikkei mulla kuumetta olekaan. Parempi, että katsotaan, vaikka voi olla niinkin, että lääkäri vain komentaa juomaan kuumaa mehua.

Raahauduin mukaan kauppareissulle vain sen takia, että saisin edes pari henkäystä raitista ilmaa. Potilasruoaksi hankimme pussillisen kalakeittoa pakasteesta. Se oli todella hyvää ja kelpaa meille toistekin, vaikkei tautia olisikaan talossa. Keittoainesten lisäksi ostin vitamiinipillereitä varmuuden vuoksi, vaikka meillä syödäänkin aika terveellisesti. Ei lisä pahaa tee. Vanhaa kunnon Sanasoliakin saa nykyisin pillereinä ruokakaupasta.

Sain kaipaamiani sukukirjoja lainaksi miehen kaverilta, joka piipahti aamulla. Sukutaulujen kopioinnissa tämä talvi sitten meneekin mukavasti. Hidasta hommaa, mutta kun kirjoja ei saa omaksi eivätkä ne kestäisi kääntelyä ja pyörittelyä pienessä kopiokoneessani, niin ei auta muu kuin naputella tiedot koneelle. Eiköhän näistä samalla jotain selviäkin. Monenlaisia ajatuksia ja unelmiakin ainakin pyörii mielessä.