Kaikki varmaan ovat jo nähneet uutisista sankan ilkeänmustan savupilven, joka leijuu Riihimäen aseman päällä. Onneksi me ei asuta siellä, mutta tuttuja ja sukulaisia asuu, vieläpä aivan aseman lähellä. Nyt ei siellä ole kivaa. Vaikkei väkeä olekaan tiettävästi evakuoitu, niin varmaan moni lähtee mieluummin karkuun kuin jää paikalle. Savupilvet ovat kuulemma matkaamassa tänne etelään ja radan suunnassa tulevat. Voi kurjuutta. Kävin äsken haistelemassa, mutta ehkä pilvet ovat jo hajoamassa tai eivät ole ehtineet tänne asti. Tällaiset tapahtumat aina säikäyttävät ja syystäkin. Meidänkin ohi ajaa kolkuttelee öiseen aikaan raskaita tavarajunia, joissa voidaan kuljettaa monenlaista myrkkyä.

Kun huomasin uutisen tulipalosta Hesarin nettiuutisissa puoli viiden paikkeilla, säikähdin ja soitin hetipaikalla tyttärelle. "Pääsitkö kotiin?" kysyi tietysti Äiti Huolestunut. Juu, paikallisjunat olivat vielä kulkeneet, mutta junassa oli kuulutettu asiasta ja kehotettu riihimäkeläisiä jäämään kyydistä jo Hyvinkäällä. Sinne junat varmaan jäivätkin. Siinä sitä oli monella äidillä ja isällä miettimistä, miten päästä eteenpäin ja saada lapset ajoissa päivähoidosta tai ylipäätään miten lapsiparat voivat. Savu oli paitsi ilkeän väristä, kuulemma myös myrkyllistä. Tietysti, jos siellä palaa styroksia, niin se on kaikkea muuta kuin terveellistä hengitettävää. Nyt kai varsinainen palo on jo saatu taltutettua, mutta savua varmaan riittää pitkäksi aikaa.

Hyvä kun soitin, sillä sain toimitettua muitakin asioita tyttären kanssa. Hän lupasi tehdä tilauksesta muutaman ostoksen minulle ja lisäksi sovimme  siivoustalkoista lauantaille. Jos kaikki ikkunat on pesty siihen mennessä, niin muuta kuuraamista kyllä riittää. Sunnuntaina lähdemme yhdessä mummulaan.

Tämä päivä on ollut aika tylsä eli kahden viime päivän urakka ilmeisesti kostautuu väsymyksenä. Tänään emme ole tehneet juuri mitään järkevää. Pyykit sain juuri ja juuri pestyä ja ripustettua ulos, ja siellä ne ovat edelleen ja varmaan vielä huomisenkin päivän. Heti nimittäin alkoi sataa. Mieheltäkin on ollut veto pois. Hän valitteli kipeytynyttä jalkaansa. Tämä siis on ollut pienten askareiden päivä. 

Juhlakausi alkaakin jo tällä viikolla. Naapurin setä soitti ja sanoi tulevansa hyvissä ajoin synttärikahville, kun on ensi viikolla lähdössä reissuun. Hän tuntui olevan vähän otettu saamastaan kutsusta, joten kiva onkin keittää hyvät kahvit.

Taatut kesävieraamme ovat saapuneet: muurahaiset! Viime viikolla niitä marssi vessan lavuaarin reunalla, tänään ne olivat jo keittiön tiskipöydällä. Myrkynkin osasivat pakanat kiertää. Niitä ei varmaan nitistä mikään.

Toivottavasti takatalvi ei enää tästä pahene. Ensi yöksi on ennustettu hallaa eteläänkin. Onneksi päätimme jo helteiden aikana, että talon kaunistukseksi tarvittavat kesäkukat ostetaan vasta juuri ennen juhlia. Mutta miten käy luumulle ja omenalle, jotka ovat nupussa?