Aamu valkeni viileänä ja kuivana. Mutta siinä vaiheessa kun muistin, että trampoliinin matto olisi kannettava katon alle ja katsoin ulos ikkunasta, niin johan lasi oli märkä. Koko iltapäivän on satanut. Onneksi pyykkinarulla ei voi nyt kuivattaa mitään muutakaan...

Naapuri yllätti eilen. Tämä kuva esittää hänen ohrapeltoaan elokuussa. Kypsältä näytti ainakin maallikon silmään ja varmaan olikin, sillä leikkuupuimuri tuli pellolle ja pui, mutta vain puolet pellosta. Nyt, kun on satanut melkein kaiken aikaa kaksi kuukautta, hän sitten tuli puimaan sitä toista puolta. Olemme arvuutelleet, että puiko vai jättääkö puimatta. Rumat pyörän jäljet jäivät jäljelle, mutta ihmeeksemme koko pelto tuli puitua. Voihan olla, että tuo metsän varjostama puoli ei ollut silloin elokuussa vielä ihan valmista tai maa oli märkää, mutta kyllä nyt taisi olla viimeiset hetket liikkua leikkuupuimurin kanssa millään pellolla. 

982488.jpg

Eilen kuitenkin aurinko paistoi ja otin kuvan ihanan sinisestä taivaasta

982438.jpg

ja pihatammen lehdistä. Tuo varjo luonnollisesti on Kuvaaja Itse.

982450.jpg

Tämä päivä on mennyt tietokoneella sukujuurien pengontapuuhissa, kun en taudilta oikein jaksa muutakaan tehdä. Tässä puuhassa kyllä aika kuluu vikkelästi. Olen kokenut oikeita ahaa-elämyksiä löytäessäni kokonaan uusia yhteyksiä eri talojen ja sukujen välille. Siis itselleni uusia yhteyksiä, vanhoille kyläläisille näissä ei tietysti ole mitään uutta. Vähitellen olen löytänyt niitä puuttuvia palasia, joita olen kaivannut. Luultavasti saan itsenikin asetettua johonkin kohtaan palapeliä. Sen tiesin, että olen palannut juurilleni, mutta on ollut yllätys että näin tarkkaan samoille juurille. Katsotaan nyt, mitä tietoa saan museolta ensi viikolla.

Pahuksen pöpö on nyt siirtymässä isäntään.