Eilen piti tehdä sitä ja tätä puutarhassa, mutta ohjelma muuttui mukavalla tavalla. Kävimme tosin päivällä ostamassa yhden juuri oikean värisen alppiruusun sekä kaksi ihanaa, sinistä, paksua ja painavaa ruukkua pihalle. Istutukset oli tarkoitus käynnistää pikimmiten. En tarkoita, etteivätkö pihahommat maistuisi, mutta kyllä juhlahumu aina työnteon voittaa.

Ohjelmanmuutoksen nimittäin aiheutti valokuvaajan käynti eli saimme synttärikuvat cd:llä. Niitä ihmetellessä, ihastellessa (ja kauhistellessa paksua emäntää) menikin puoli iltaa ja kaikki pihahommat ja istutukset unohtuivat. Tein netissä ii-son kuvatilauksen melkein sillä istumalla. Minusta on hauska panna kiitoskortin lisäksi kuoreen muutama henkilökohtainenkin kuva mukaan. Lisäksi tein muutaman erilaisen kiitoskorttiversion "erilaisille kohderyhmille", kuten esimerkiksi lähisukulaisille erilaisen kuin ystäville tai tuttaville. Fiksu kuvaaja oli ottanut erikseen parikin kiitoskorttiin sopivaa yleiskuvaa. On se vaan helppoa! Tilauksen hintaakin sai seurattua samalla ja nousihan se aika korkeaksi, mutta tähän mieheni jo eilen huomautti, että jos on niin nuuka, niin ei pidä järjestää juhliakaan.

Onkohan kenelläkään kokemusta valokuvakirjojen teettämisestä omista kuvista? Millainen mahtaa olla laatu? Kaavailen nimittäin sellaisen tekemistä ja kun oikein innostun, saatan suunnitella ensi vuoden joululahjoiksi kuvakalentereita - ei sentään enää näistä kalaaseista, vaan jostain muista kuvista.

Teen paperikuvista oman kuvakirjan liimaa ja kirjoita -menetelmällä. Varsinaiseen skräppäykseen kuvia on ihan liian paljon, mutta näin saisin mukaan myös kortit. Niitä on sitten myöhemmin mukava katsella vaikka kasvihuoneen pöydän ääressä - jos sinne tänä vuonna mitään kasvullisuutta sattuu muodostumaan.

Tänään on selvästi viileä päivä, kuten oli eilenkin. Aurinko vuorotellen paistaa ja vuorotellen livahtaa ajoittain aika synkänkin näköisten pilvien taakse. Säätiedotus ennusti iltapäiväksi sadekuuroja, joten viisainta on varmaan lähteä pihatöihin. Kuulosti äsken siltä kuin ukkonen vähän jyrähtäisi. Tai se saattoi kyllä olla villiviinin oksissa kiipeilevä oravakin. Oravaporukka aiheuttaa joskus aikamoista melua tapellessaan keskenään.

Ei, kyllä on sittenkin kysymys ukkosesta. Mies on illalla lähdössä pyöräkaupoille ja nuorempi fillarimies pyöräilee äitinsä kanssa kaupalle, jonne he ovat sopineet treffit. Toivottavasti ei vesisateessa. Ja toivottavasti heidän ohjelmansa ei mene uusiksi, sillä poika on jo kovasti odottanut uutta pyöräänsä.