Tulin koneelle vain hetkiseksi, samalla kun haen varastosta kakkuvuokaa ja tulin tuomaan puhtaat lakanat odottamaan petaajaa. Päätin olla tänään oikein ahkera, mutta ahkeruutta pitää taas kerran hakemalla hakea. Kumma, miten sitä olin nuorena todella nopea käänteissäni ja sain paljon aikaiseksi. Nyt jo ryhtymään rupeaminen ottaa koville. Onneksi sentään ensimmäinen pyykkikoneellinen on ripustettu ja toinen hyrrää parhaillaan. Järjestän pyykin aina saunaillaksi, niin saa jälkilämmöt hyödynnettyä.

Aion vielä tänään leipoa koekakkusen joulun aikaa silmällä pitäen. Resepti on uusi ja vähän omituinen, mutta jos se on hyvä, niin luulisen kakun olevan tosi-ihanaa. Huomenna on otollinen päivä testata makua. Kyseessä on maustekakku. Samalla kun kakku paistuu, voin ehkä vähän vielä siivota ja tehdä myös ennen saunaa iltapalaksi ajatellun kalkkunasalaatin valmiiksi.

Vietämme itsenäisyyspäivää perinteisin menoin eli olemme arvioimassa Linnan pukuloistoa ja varmaan osallistumme myös juhlaparaatiin. Tuntematon sotilas saa jäädä väliin.  

Huomenna on myös tiedossa yhdet lakkiaisjuhlat, joihin lahjatoivomus oli yksinkertainen: rahaa. Viisas toivomus, sillä itsekin muistan, miten elin ensimmäisen opiskelusyksyn lähes kokonaan sukulaisten ja naapureiden anteliaiden lakkiaislahjojen turvin. Siihen aikaan oli osuuskassan ruusuadressi jotain uutta ja ihmeellistä.

Mieskin, joka katsoo telkkaria noin kerran vuodessa, arveli taas sen hetken koittavan, jolloin hän istuu telkun eteen. Varustautuneena rommi-kokiksella. Yleensä olemme punaviinilinjalla, mutta täytyyhän sitä nyt itsenäisyyspäivän booli tehdä meilläkin. Joulun tuoksua tuo maustekakku, jo eilen ostettu sinivalkoinen kukkapuketti ja sinivalkoiset kynttilät ikkunalaudoilla. Niillä, joille uskallamme kynttilät jättää palamaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää!