Mukava aloittaa taas uusi kuukausi! Kun olemme joka päivä kotona, ei ole edes lomanviettopaineita. Aloitin eilen ns. säilöntäkauden eli pistin pakkaseen pienen purkillisen vadelmia, suoraan ränstyneestä kasvihuoneestamme! Avomaan vatut ovat hädin tuskin kukkineet. Tein myös pienen löydön: ahomansikkaa on tontin laidassa paikassa, josta aikaisempina kesinä ilmeisesti isäntä on ehtinyt leikata ruohot ennen kuin mansikat ovat päässeet kasvuvauhtiin. Kaksi pikkuista raakaa marjaa, mutta silti tuli lapsuuden tuoksuvat ojanvarret mieleen.

1692425.jpg

Tytär oli kotiutunut ja kertoili puhelimessa mukavasta Italian matkasta. Korttia tässä odotellaan Venetsiasta ja tapaamista tietysti myös, jotta kuulemme tarkemman matkakertomuksen. Eilen hän sanoi olevansa vielä matkasta umpiväsynyt ja pitävänsä lähinnä kotona pyykkipäiviä ja tietysti seurustelevansa lapsensa kanssa. Toinen tytär sen sijaan on tulossa illalla käymään. Teemana ovat kuulemma rahahuolet. Ajattelin leipasta pikku piirakan, että saa ainakin mahansa täyteen ruokaa - ja luultavasti saa myös tarvittavan stipendin, sillä pakkohan sitä on auttaakin. Joskus tekisi mieli muistuttaa, että olemme mekin saaneet tyhjästä lähteä ja elää varojemme mukaan, mutta niin. Toisaalta ja toisaalta. Isän silmäterähän se iltatähti on aina ollut.

Toistakin postilähetystä odotamme, sitä korttia jonka avulla jatkamme ostosten tekoa vakikaupassamme. Blääh! Ei sillä, että meidän ostoksemme kaataisivat tai nostaisivat kaupparyhmän taloutta, mutta periaatteesta olen äkäinen tämän asian kelvottoman hitaasta hoidosta. Ja sekin keljuttaa, että aikaisemmista yhteistyökumppaneista oli meille merkittävää taloudellista etua bonuksina, nykyisistä ei pennin vertaa.

Aamu valkeni ihanana ja kun kävin postilaatikolla, otin kameran mukaan. Saman tien päätin juoda aamuteen terassilla. Se itse asiassa oli ensimmäinen kerta pitkään, pitkään aikaan. Hyvän päätöksen tein, sillä nyt jo taivas on pilvessä ja aamupäivän mittaan on sataa tihuutellutkin. Nuo vesipisarat jasmiinin lehdellä eivät vielä ole sadetta, vaan aamukastetta. Jasmiinin ihana, huumaava tuoksu on tänä vuonna yllättänyt meidät täydellisesti. Onkohan aikaisempina kesinä ollut liikaa kilpailevia tuoksuja, esimerkiksi naapurin apilapelto samaan aikaan, vai miksi tämä nyt tuntuu niin voimakkaalta? Vai muistiko pätkii?

1692393.jpg

Onkohan tässä asialla Kille Kimalaisia vai Maija Mehiläisiä? Ahkerassa toimessa jo aamusta alkaen.

1692398.jpg