Kun en aikoihin ole mainostanut omia käsitöitäni, niin nyt oikein ylpeänä ja iloisena esittelen valmiin ja puolivalmiit neuleeni. Tuo sydäntä haukkaava koira on lapsille ostettu lahja, joka ei sitten kelvannutkaan. Siitä varmaan tuli minulle neulatyyny. Se siis on kuvausrekvisiittaa.

1240930131_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nämä keskentekoiset työt tässä edessä ovat lähdössä Etiopiaan eli ne ovat Airan sairaalan vauvalaan tarkoitettuja pikkuvauvan nuttuja, muuten valmiita jahka ompelen saumat kiinni. Ohje on helppo kuin mikä ja minulla onkin nyt kolmas pikkuinen villapaita melkein valmiina.

Löysin hienon idean Palagalta täältä ja täältä NurinNarin-blogista. Tarkat teko-ohjeet, selkeät kuvat ja toimitusosoite ovat tässä viime mainitussa blogissa. Nutut lähetetään lähetystyöntekijä Pirkko Tuppuraiselle Addis Abebaan.

Tämä hanke kolahti kerralla ja minun lisäkseni tiettävästi moneen muuhunkin. Luulisin kuitenkin, että villapaitoja tarvitaan enemmän kuin mitä me ikinä ehdimme, jaksamme ja viitsimme neuloa.

Jotenkin en ole saanut tartuttua kiinni yhteenkään villasukkahaasteisiin, oli kyseessä sitten vangit Venäjällä tai vauvat Suomessa. Yksi syy on se, että kudoin villasukkia viimeksi kansakoulussa ja ehkä yhden tai kaksi paria sen jälkeen. Martta-sukissa tökkivät erityisesti kammottavat värit...

Kuvassa on vihdoinkin valmiina varsinainen ikuisuusneule, josta lopulta kehkeytyi hihaton pitkä kesäliivi. Lanka on Bambua ja käytin samaa tuohon vaaleanpunaiseen vauvannuttuun. Vaaleanpunainen villapaita on Nalle-lankaa ja puikoilla on sinikirjavaa Nallea. Isosta kerästä tulee varmaan kaksikin nuttua.

Neulomisiin!