Ajattelin pärjätä pörröpäälläni vielä viikon tai pari. Ei muuten väliä, paitsí ns. sattuneesta syystä. On noita kirjojakin taas tullut ostettua... En haluaisi mennä miehen pankkitilille. Ihan laillistahan se on, sillä maksan laskutkin lähinnä sieltä, missä kulloinkin on rahaa. Pidän kuitenkin periaatteena, että erityisen henkilökohtaiset menot ja humputukset menisivät henkilökohtaiselta tililtäni. Päänleikkuu kuuluu siihen sarjaan.

Mutta nyt ei auta, "ryöstöretki" on edessä. Hiukset pitää saada pikaisesti kuntoon, sillä saimme mieluisan kutsun syntymäpäiville. Onneksi selviän pelkällä leikkauksella.

Jotain lahjanpuoltakin on vielä keksittävä, sillä päivänsankari täyttää kunniakkaat 70 v. Ihan mitä tahansa ei tyttöselle voi viedä. Kukkia ei kesällä. Perennatkin ovat vaikeita, jos sankari ei ole varsinaisesti puutarhaihmisiä. Kirjoja ei kesällä eikä talvella, jos sankari ei lue. Käsitöitä ei, jos sankari itse on taitava käsistään. Emme ole niin hyviä tuttuja, että kovin henkilökohtaistakaan voisi ajatella, siis ei kosmetologia, ei jalkahoitoa, ei hajuvettä. Pyttyjä on varmaan jo kaapit pullollaan.

1247237534_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yksi lahjaidea minulla on mielessä. Marimekolla on ollut vanhassa mallistossa kiva reunallinen tarjotin, jota on helppo ja turvallista kuljettaa vaikka pihalle, sillä laitojen lisäksi siinä on reiät sivuilla eli kahvat. Se voisi käydä, vaikka kuviona onkin loppuun kaluttu Unikko. Sain itse sellaisen ja tykännyt kovasti, mutta on toinen juttu, löytyykö sitä enää. Tämän vuoden mallistossa on vain yhtä ja samaa reunatonta pikkutarjotinta, tosin eri kuoseilla.

Ennen näitä juhlia on kahdet muutkin synttärit. Äitini syntymäpäivä. Tyttären ex-anopin synttärit, jonne me tosin emme ole menossa eikä ole kutsuttukaan. Tytär lupasi viedä terveiset ja onnittelut.

Äidille olen kutonut kaksi söpöä pientä bambu-lankaista rättiä. Niitä voi käyttää oman valinnan mukaan tiskirättinä tai pesulappuna. Mies soittaa oman lahjansa. Lisäksi viemme varmuuden vuoksi mennessämme kahvipaketin ja Sacher-kakun. Ei kerma-mansikkakakkuja, kun ei tiedä, miten paljon näillä on kylmíössä varattuna tarjottavaa.

1247238654_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kun elämänlanka on jo hauras, ei enää lue eikä muista käyttää silmälaseja, ei ole vuosikymmeniin tehnyt käsitöitä, ei osaa käyttää telkkaria, ei pääse edes pihalle asti, kun ei suostu rollaattorin käyttäjäksi, niin silloin lahjaideat ovat vähissä. Tyhjin käsinkään en halua mennä. Se ei vain sovi tapoihin, eikä meidän suvussa tunteitakaan kovin hyvin osata näyttää. (Ja kun kuitenkin lankomiehet saapuvat paikalle komeine lahjalähetyksineen...)Silmänisku

Viimeksi vein muistaakseni Anna-Mari Kaskisen runokirjan, jossa oli kauniita piirroskuvia ja äitienpäiväksi kirjan inka-intiaanien taiteesta , koska siinä oli isot, selkeät värikuvat. En sitten tiedä, onko niille ollut käyttöä. Isäkin valitti, ettei ole kaihileikkaustensa jälkeen enää pystynyt lukemaan.

Bambu-langoista tuli mieleen Novitan uusi lehti, joka tuli tänään. Uh-huh, mitä värejä. Eikä malleissakaan hurraamista. Joku nuorempi ja hoikempi saa vapaasti olla toista mieltä. En ilmeisesti ole kohderyhmää.