Minulla on hyllyssäni mummin keittokirja vuodelta 1910. Teos on Kustannusosakeyhtiö Otavan painama "Kansan Kotiruoka ja Kotitalous", jonka tekijät ovat Amalia Grönberg, Edit Reinilä ja Valma Krank. Reinilä ja Krank ovat legendaarisen Kotiruoka-keittokirjan alkuperäiset tekijät.

361379.jpg

Kirja jakaantuu kahteen osaa. Amalia Grönberg on kirjoittanut lähinnä kodin askareista ja niiden suunnittelusta, talouden hoidosta, ravitsemuksesta, ruoka-aineista ja siivouksesta, mutta onpa teoksessa ohjeet sairaan perheenjäsenen hoidosta ja ravitsemisestakin. Krank ja Reinilä ovat laatineet keittokirja-osuuden. Näin he itse luonnehtivat omaa osuuttaan:

"Esipuhe.

Kansamme ruuanvalmistustaito on vielä hyvin huonolla kannalla. Ei kyetä käyttämään kaikkia tarjolla olevia ja mahdollisia aineksia, ja se mitä käytetään, valmistetaan ravinnoksi puutteellisesti tai yksipuolisesti. Ei ole ihme, jos tästä asiaintilasta suuresti kärsii kansamme sekä varallisuus että terveys. Tuntien tämän epäkohdan olemme useiden henkilöiden kehotuksesta rohjenneet laatia tämän kirjan, joka kelvannee käytännölliseksi käsikirjaksi paitsi yksityisille myöskin emäntäkouluihin, kotitalouskursseihin ja kansanopistoihin, ehkäpä vastedes oppikirjaksi kansakouluihinkin.

Ruokalajeja olemme keränneet eri seuduilta, ja ne on sitten kokeilun kautta varmistettu. Useita reseptejä on otettu "Kotiruoka" kirjastamme, mutta muutettu yksinkertaisemmiksi ja halvemmiksi. Pääasiassa olemme koettaneet käyttää kotimaisia ruoka-aineita. On myöskin esitetty, miten vihanneksista ja juureksista valmistetaan monta vaihtelevaa ruokalajia.

Kirjamme loppuosaan on liitetty selitys ruoan kypsentämisestä heinälaatikossa, vaihtelevia ruokajärjestelmä-ehdotuksia eri vuodenaikoja varten sekä luettelo eri taudeissa sopivista sairaanruoista.

Koska teostamme epäilemättä haittaavat monet puutteet, jotka mahdollisista seuraavista painoksista tahtoisimme poistaa, olisimme sangen kiitolliset kaikista kirjaamme koskevista huomautuksista, jokta arvoisat asianharrastajat suvaitsevat meille tehdä.

Janakkalassa, kesäkuun 24 p:nä 1910. Toimittajat."

----

Mummi kävi Tuusulan kansanopiston vuonna 1910, joten teos mitä ilmeisimmin on ollut opistossa oppikirjana. Kansanopisto, joka nykyisin on nimeltään Pekka Halosen akatemia ja on erikoistunut media- ja taidealojen opetukseen, perustettiin tasan sata vuotta sitten eli vuonna 1907.

Kirja on hyvin pidetty, mutta silti siitä näkyy selvästi, mitkä sivut ovat olleet ahkerasti käytössä ja mitä ruokia nuori emäntä on valmistanut. Muistoja tulvii lapsuudesta: piimäkakku, terveyskeitto, perunapuuro ja puolukkavesi, mannavanukas... Useimmat reseptit näyttävät ajankohtaisilta ja tutuilta yhä edelleen.

----

Kotiruoka on Suomen suosituin keittokirja, josta on menossa 69. tai 70. painos. Sitä on myyty yli miljoona kappaletta ja se oli viime joulukuussakin neljänneksitoista myydyin tietokirja. Mitä missä milloin oli ykkönen ja Tuomiojan Häivähdys punaista kakkonen. Ensimmäinen painos on vuodelta 1908. Kirjaa on tietysti uudistettu ja modernisoitu moneen kertaan. Viimeisimpien painosten uudistajia ovat olleet Kaisa Isotalo ja Raija Kuittinen

-----

Kävin korjaamassa yhden kirjoitusvirheen ja koska vanha keittokirja on vielä esillä, kirjoitan vielä pätkän sen innoittamana. Kirjassa on ruokalistaehdotuksia kaikille vuodenajoille. Katsotaanpa, millaista ateriaa on vuonna 1910 ajateltu tällaiselle talvilauantaille:

"aamiainen: silakka- tahi muikkulaatikkoa (lämmitettynä), kauraryynivelliä (ryynit siivilöity edellisen päivän kaurakeitosta),

päivällinen: silavapannukakkuja, lanttu- ja perunakeitttoa,

illallinen: karjalaisia piirakoita."

Edellisenä päivänä näemmä oli päivällisruoaksi suositeltu silakkalaatikkoa, jälkiruoaksi kaurakeittoa, joita nyt sitten hyödynnettiin. Vastaavasti sunnuntain aamiaisella tarjottiin lauantaina leivottuja karjalanpiirakoita kaakaon, tai kuten kirjassa sanotaan "suklaan" kanssa. Talvella tarvittiin energiaa myös oman kehon lämmittämiseen, joten ruoat ovat tukevia. Kasviksista mainitaan lähinnä juurekset ja sipulit, jotka säilyvät talven yli. Kirjassa sinänsä on yllättävänkin paljon erilaisia vihannesruokia. 

Kansanopistot ja emäntäkoulut, joita noihin aikoihin oli alettu perustaa eri puolille maata, jakoivat maaseudun nuorille naisille runsaasti mm. puutarha- ja ruoanlaittotietoutta. Myös hienompaa ruoanlaittoa opetettiin, sillä sitä tietoa ja taitoa tarvittiin esimerkiksi erilaisten sukujuhlien ja kestien järjestämiseen. (Meidän mummin bravuuri oli luumukräämi eli luumukermahyytelö, jota tarjottiin kestien jälkiruokana niin kauan kuin muistan.)  

Emäntä- ja talouskoulut oli tarkoitettu vain naisille, mutta kansanopistokursseilla oli sekä naisia että miehiä opiskelemassa "sydämen sivistystä" monien käytännön taitojen lisäksi.