Taas tuli hinku vaihtaa pohjan kuvaa. Nyt vielä kerran kesäiseksi! Olen koko kesän nauttinut näistä ihanasti kukkineista jalohortensioista. Eiväthän ne enää tältä näytä, mutta onneksi keksin ottaa muutaman oksan sisälle kuivumaan ennen kuin kukat lakastuivat kokonaan.

Meidän pihassa ei enää taida kukkia mitään, etenkin kun käänsimme kukkaruukut ympäri. No, muutama laiha krassinkukka on vielä jäljellä ja yksi surkea auringonkukka parvekelaatikossa, jota en sen kukan takia raaskinut pistää vielä jätesäkkiin. Talvikukkia emme ole ainakaan vielä hankkineet ja kyn parvekelaatikot ovat mitä ovat, ei niihin varmaan kannata mitään istuttaakaan. Postilaatikon takana olevaan laatikkoon olen yleensä pannut vain vähän havuja. Rautapadat saavat talven kunnian olla roihujen alustoina.

Tänään meillä piti olla vaikka mitä ohjelmaa. Isäntä lähtikin koko iltapäivän mittaiselle työkeikalle, mutta minun menemiset ovat siinä ja siinä. Ruokakaupassa aion kyllä käväistä ja samalla ehkä kirjaostoksilla tai ainakin katselemassa kirjakaupassa. Sen jälkeen varmaan suunnistan hetkeksi suoraan pehkuihin ennen koiran lenkitystä. Tämä on kumma tauti, kun ei meinaa ollenkaan hellittää. Eilen illalla oli kuumetta ainakin 38 astetta; siinä vaiheessa lopetin mittaamisen. Yskä kiusaa ja mummu tosiaan on aika väsynyt, vaikka loppujen lopuksi nukuin yön sikeästi kuin jouluporsas. Flunssa siis voi erinomaisen hyvin, kiitos kysymästä.

Kun meitä on vain kaksi, niin onneksi ei tarvitse hirveästi stressata ruoan kanssa. Viikonlopun ruoka onkin jo valmiina. Tein toissapäivänä ison satsin jauhelihakastiketta ja sitä on tarkoitus syödä vielä tänään ja huomennakin. Siis tarjousjauhelihasta, muutamasta sipulista, parista valkosipulin kynnestä, purkillisesta maustettua tomaattimurskaa ja vedestä syntyi ihan hyvä kastike. Mies kylläkin laittaa kastikkeeseen veden tilalle aina vähän maitoa ja sen takia minun kastikkeeni kuulemma oli vetistä. Olisihan siihen voinut panna vaikka vähän ruokakermaa, mutta minusta kastike oli hyvää ilmankin.

Keitin lisäkkeeksi pienen annoksen spagettia ja ison padallisen punajuuria, kun punajuuret olivat tarjouksessa. Nyt aion leikata loput viipaleiksi, kastaa kananmunassa, leivittää ja paistaa punajuuripihveiksi. Olisikohan vielä pieni annos pottumuusia paikallaan? Pasta ei kolmena päivänä oikein kiehdo ja pelkät punajuuripihvit jauhelihakastikkeen kanssa ei kuulosta hyvältä. Ehkä tosiaan ostan muutaman perunan ja teen oikeaa muusia.

Meille sopii oikein hyvin halpa arkiruoka ja kun on aikaa, voimme panna jonkun, vaikka kaalipadan hautumaan moneksi tunniksi. Eilen kyllä herkuteltiin juustoilla, niillä joiden rasvaprosenttia ja hintaa on viisaampi olla katsomatta kovin tarkkaan. Juustoa jäi tällekin illalle, joten iltapalaa ei ainakaan tarvitse miettiä.