Tulin vähän selkää lepuuttamaan. Ikkunanpesijätär ahertaa alakerrassa ja itsekin pesin jo ennen hänen tuloaan aika monta ruutua. Nyt on pakko levätä hetki. Olin eilisen raatamisen jälkeen todella väsynyt ja nukuinkin huonosti, kun kolotti vähän sieltä ja täältä. Sitä se on: kun harvoin tekee oikeaa fyysistä työtä, niin se kyllä tuntuu. Tytär sanoi samaa: hänellä kiipeily ottáa reisiin, minulla etenkin polviin. Mutta puhtaista ikkunoista on ilo katsella maailmaa.

Eilenillalla ostimme 70 cm:n Sini-siivousvarren ja uuden ikkunalastan. Kumpikin oli hyvä ostos. Varresta Isäntä teki tänään kaksi suunnilleen 35 cm:n  vartta eli katkaisi lasikuituvarren puolivälistä ja haki päihin stopparit rautakaupasta. Nyt meillä on ulkoikkunoidenkin pesuun ja kuivaukseen oivalliset apuvarret.

Pyykin ulkokuivauskausikin on avattu tänään eli mm. ikkunaverhot lepattavat pihalla oikein iloisesti. Nyt koneessa on kaksi matonpätkää, jotka aion myös kuivattaa ulkona, vaikka öisin lämpötila taitaa käydä vielä pakkasen puolella. Vähän tämä matonpesu jännittää: pesukone ei luultavasti kiittele rasituksesta, mutta elämässä täytyy ottaa joskus riskejä.

Raportti eläinkunnasta: Fasaani taapersi tiluksiaan tarkastamassa ja sama puuha on menossa palokärjellä. Se kiertää päivittäin meidän pihaa, ei toki taapertamalla vaan reippaasti lentämällä. Niin ja kissan maalismourujaiset ovat myös menossa. Tämä pihassa kiljuva katti ei ole meidän, mutta on ottanut talomme sijaiskodikseen. Ruokaa on runsaasti tarjolla. Talon alla on runsaasti hiiriä eikä sovi unohtaa pihan lintupaistejakaan. Kissa ei ole näyttäytynyt, mutta ääni oli ainakin toissailtana kuuluva.