Edit lopussa kertoo vähän päivän tapahtumista ja pauhaa huonoista perunoista.

Kasvun ihmeitä on joskus pakko ällistellä:

751154.jpg

Totta kai erilaiset pajun ja salavan kepakot ovat ennenkin juurtuneet maahan, mutta että ihan vesisaaviin. Tämä oli niin hauska näky, kun  aamulla kävin avaamassa kasvihuoneen luukut  ja kastelemassa, että ihan pakko oli ottaa kuva. Valitettavasti kasvuun lähtenyt keppi on kotoisin pajusta, joka jo keväällä sai tappotuomion, joten tämäkin päätyy pajujen hautuumaalle.

Keppi on saavissa siltä varalta, että kun esimerkiksi lintu tai orava käy juomassa, pääsee se myös ylös. Kerran yksi oravaparka jäi saaviin ja sen jälkeen meillä on ollut joka vesipytyssä jonkinlainen kiipeämispuu. Tuo vihreä letku tulee kasvihuoneen vesirännistä ja tänä vuonna sieltä onkin valunut sadevettä niin kiitettävästi, ettei tynnyriä ole tarvinnut kertaakaan täyttää kevään jälkeen.

Päivän ohjelmassa saattaa olla trampoliinin siirtoa paikasta yks paikkaan kaks. Jos se saadaan raahattua talon taakse, voi emäntä kuulemma ottaa siellä vaikka nakuna aurinkoa ellei peräti uskalla hypellä kevyesti kuin keijukainen ilman että naapurit näkevät... Itse asiassa siirron syynä on ketterästi kasvava nurmikko, jota pitää leikata aika usein siitäkin huolimatta, että pihajäniksemme käy syömässä apilaa trampoliinin alta. Talon takana on kuiva paikka, jossa ruohoa ei juuri tarvitse leikata.. Eipä tämäkään tullut mieleen silloin kun kasasimme laitosta.

Sitä edittiä:

Kävin korjaamassa muutamia kiusallisia lyöntivirheitä. Samalla voin raportoida, että se, mikä piti tänään tehdä, on myös tehty. Naapurista kaksi riuskaa nuortamiestä tuli apuun ja niin me rahtasimme koko trampoliinin yhtenä kappaleena uuteen paikkaansa talon taakse. Vähän on vielä fiksausta ja kuivien tammenoksien lakaisua ja sitten vaan hyppimään ne jotka uskaltavat.

Muuten päivä on ollut hiljaiseloa. Minua on aamusta lähtien väsyttänyt. Tosin jotain olen sentään tehnytkin, mm. virkannut kesäkassia. Siitä näyttää tulevan ihan sen näköinen kuin ohjeessa mainostetaankin. Ihan hyvä malli, ET-lehdestä numero 10.  -

Illaksi graavasin meille palan kirjolohta. Sitä syödään tietysti uusien perunoiden ja sipuleiden kanssa, jotka isäntä nouti torilta. Lisäksi vähän voita nokkaan tai mahdollisesti eilen tehtyä pestokastiketta ja pari lasillista punaviiniä. Tilli on omasta takaa ja pian sipulitkin. Oman pottumaan antia ei vielä ole käyty kopeloimassa.

Olemme ihmetelleet, miksi hyvien perunoiden saaminen ruokakaupasta on joka kesä niin tolkuttoman vaikeaa. Myynnissä on nytkin pääasiassa nahistunutta tai ylikasvuista Timoa tai sitten laatua nimeltään Pesty Kesäperuna eli arvatenkin samaa pestyä Timoa tai yhtä toista lajiketta, jonka nimeä en muista, mutta se on yhtä mautonta ja surkeaa kuin tämä kromosomi-Timokin. Yhden kerran taisimme saada Siikliä, mutta yhtä huonoksi sekin oli osattu käsitellä. Ulkonäön perusteella kaupassa myydään vain männä-viikolla keskusvarastoon toimitettua pottua, vai? Ymmärrän, että sekä viljelijän että kaupan portaiden on saatava katetta ja Timo kai ainakin on varsin satoisa lajike.

Vai onko niin, että pottua ei nykyisin käytetä sellaisenaan tai jos käytetään, niin se ostetaan mieluummin torilta hirmuiseen hintaan? Kaikilla nyt ei ole omaa perunamaata. Kaupassa ainakin on hehtaarikaupalla ranskanperuna- ynnä muita perunapakastelaareja ja hyllyittäin erilaisia riisi- ja makaronilaatuja. Hintakin on sitä korkeampi, mitä korkeampi jalostusaste... Mutta silloin ei S- ja K-kaupan (muista en tiedä) kannata edes yrittää panostaa laatuun?

Ehkä lopetan tyhjänpauhaamisen ja siirryn sen punaviinilasillisen pariin - Mukavaa viikonloppua!