Ei kun kaksin, sillä onhan koira sentään kotona kaverina. Mies lähti iltapäiväksi soittokeikalle. Juhla on erään meille tuntemattoman herran 90-vuotissyntymäpäivä, jota tietysti kannattaakin juhlia. Päivänsankari oli etukäteen esittänyt pitkän toivomuslistan soitettavasta musiikista, mutta mies arveli etteivät he kuitenkaan aio soittaa neljää tuntia, kun luvassa on muutakin ohjelmaa, jopa päivänsankarin itsensä esittämänä.

Minulla on nyt ollut hyvää aikaa näperrellä tietokoneella, kun kävimme pikapikaa kaupassakin jo aamupäivällä. Vaihtoehtoisina lauantaitöinä olisi jonossa odottamassa mm. pyykinpesua ja silitystä, joista kumpikaan ei erityisesti inspiroi, vaikka kai minä pian tästä lähden ripustamaan ainakin joululiinoja kuivumaan.  

Tiskikone pelaa nyt kuin enkeli. Ilmeisesti siinä on ollut vikaa jo pitemmän aikaa, sillä eilen pestyt astiat suorastaan hohtivat kuin tiskiainemainoksessa konsanaan. Korjaaja kehotti seuraamaan sitä muutaman pesun ajan, mutta eilen ei ainakaan ollut mitään ongelmia. Ennen koneista tehtiin kestäviä, mutta nyt näköjään viisivuotiastakin konetta on jo korjattava.

Ilma on niin harmaa, niin harmaa. Lumen piti pysyä jo etelä-Suomessakin, mutta toisin kävi. Mustan ja märän pellon takaa, sumun keskeltä ei näy nurkkaakaan naapurin konehallista. Harmauden - tai yksinäisyyteen tympääntymisen - takia luultavasti koirakin luulee, että on jo aika lähteä ulos, kun rupesi haukkumaan.

----

Palasin vielä joutessani takaisin koneelle, kun koirakin on käytetty ulkona ja suihkutettu sekä pyyheliinat ja kaikki emännänkin kamppeet työnnetty pesukoneeseen. Toinen tytär ilmoittautui huomisille päiväkahveille, mutta toivottavasti tänään kukaan muu kuin oma mies ei nyt työnny ovesta sisään. Eukko on jo tähän aikaan yöpaidassa... En kuitenkaan ajatellut vaatettaa itseäni tämän enempää.

Kello on pian viisi ja yhdeltä keikkailemaan lähtenyt isäntä vielä reissussa. Nämä ovat rankkoja retkiä, etenkin harrastuspohjalta, jolloin soitetaan täysin ilman korvausta, vaikka taso on ammattilaisluokkaa. Totta kai soittokunta korvauksen ottaa, mutta esimerkiksi nuottien hankkiminen tai ulkopuolisten soittajien värvääminen ei ole ihan ilmaista. Nytkin kuulemma piti palkata päivänsankarin erityistoivomuksesta yksi ulkopuolinen, kun heillä ei ole rumpalia. Siihen se palkkio varmaan sitten hupsahtikin. Asiahan ei minulle kuulu, mutta ihmeen herkästi ihmiset kuvittelevat, että pojjaat lähtevät riemumielin mihin tahansa ja etenkin korvauksetta ja varsinkin hyväntekeväisyyteen.

Onneksi hän voi istua soittaessaan. Jalat eivät kyllä muuta kestäisikään, mutta se "klenuuminen", tyhjän panttina odottelu käy työstä sekin. Eilen hän jo valmiiksi manaili etenkin sellaisia syntymäpäiväkeikkoja, joille tilataan soittokunta ja varataan sille vasta viimeinen esiintymisosuus sen jälkeen kun juhlakalu kaikkineen lapsineen, lapsenlapsineen, setineen ja serkkuineen on ensin esiintynyt. Nyt porukalta on etukäteen tilattu myös Maamme-laulu, joten ei toivoakaan päästä lähtemään kesken ohjelman. Aina ei edes muisteta, että maistuisi se tarjoilu soittajillekin. Onneksi yleensä ei tarvitse sentään olla ihan kuivin suin. Tuossa juhlatalossakin kuulemma hovimestari yleensä tulee varta vasten hakemaan soittajat aterioimaan. - Nyt odotan miestä kotiin ja mielenkiinnolla kertomusta juhlasta.