Eilinen sujui isänpäivän merkeissä. Ensin käytiin onnittelemassa minun isääni, jonne me kaikki viisi mukulaa olimme kerrankin samaan aikaan kokoontuneet. Lapsenlapset sen sijaan olivat omilla teillään; vain kaksi nuorinta oli paikalla. Emme mekään ehtineet mieheni isän haudalle.

Muutamat isänpäivän onnittelijat olivat meillä kahvittelemassa, joten koko iltapäivä oli aikamoista vilskettä. Onneksi huomasin ostaa kotiin kukkakimpun, sillä nämä meidän kersat eivät pidä tapanaan tuoda kukkia tai lahjoja.

2051937.jpg

Tässä enkelini mukana tullut runo ja enkeli kertaalleen. Runo on kauniissa kortissa, jonka panan visusti talteen, kiitos vielä kerran! Muuten, tuo pöytäliina on tehty anoppivainaan paraatiesiliinan helmasta.

2051918.jpg

2051916.jpg

Enkelit ovat tarpeen erityisesti vanhemmilleni. Isä on viikolla menossa silmäleikkaukseen. Äidin kunto oli eilen aika hyvä, mutta isällä on hänestä tietysti suuri huoli. Onneksi ainakaan mitään pahempia vahinkoja ei ole sattunut. Jotkut äidin päivät ovat parempia, jotkut huonompia, mutta kuten isä sanoi, ei se tilanne tästä enää kohene. Hyvä kuitenkin niin kauan, kun pärjäävät kaksistaan kotona. Mutta entä sen jälkeen?