Pilvet roikkuvat mahdottoman alhaalla ja sataa tihuttaa hiljalleen mutta koko ajan. Itse asiassa sade yltyy parhaillaan, mutta taivas näyttää jo toiselta laidaltaan kirkkaalta. Onneksi tämän päivän varalle ei ollut ulkoasioita toimitettavaksi, ei ainakaan pihatöitä. Nyt luonto saa tosiaan kasvuvauhtia. Nurmikko olisikin pitänyt jo tänään leikata ja olisipa joku keksinyt levittää apulantaa aamulla ennen sadetta nurmikolla! Eilen taivas oli näin sininen ja koivun lehdet jo näin isoja:

1534952.jpg

Lehtiä on vain ihan vähän suurennettu, mutta oikeasti hämmästyin, millä vauhdilla ne ovat kasvaneet. Kuvaamani luontokohteet pitäisikin saada välittömästi koneelle, sillä jo seuraavana päivänä ne ovat muuttaneet muotoaan. Sataisipa nyt urakalla pari päivää, jotta ensi viikon lopulla ei vettä enää riittäisi...

Rupesin kaivelemaan meidän talouden kuitteja esille veroilmoitusta varten. Siis miehen veroilmoitukseen. Harmittaa, kun itse joudun maksamaan vähän yli sata euroa lisää. Luulisi, että työttömyyskorvaus olisi niin vakiotulo, että sen verotuksessa ei voisi mennä mikään pieleen, mutta niin vain kävi. Huomasin sen kyllä loppuvuodesta itsekin, mutten viitsinyt korjata, kun joulukuussakin oli kiva saada jotain tilille. Molempien tuloja tarvitaan, tai eihän tätä edes kutsuta tuloksi, vaan "etuudeksi". Sekin harmittaa, kun mitään en voi vähentää. Tietysti, niinhän se on, kun ei ole tuloja, ei ole mistä vähentää eikä pitäisi olla tulonhankkimismenojakaan. Kuitenkin erilaista ammattikirjallisuutta esimerkiksi tulee hankittua edelleen, ihan vaan sen takia, että jotenkin pysyisi ajan tasalla.

Isäntä melkein loi nahkansa eilen. Hän oli yrittänyt soittaa siihen yhteen pankkiin kaksi päivää. Kukaan ei vastannut puhelimeen. Sitten hän soitti pääkonttoriin - ei kuitenkaan vieraan valtakunnan pääkaupunkiin asti - saadakseen asiakaspalvelijan suoran numeron ja saikin sen. Edelleenkään kukaan ei vastannut puhelimeen, joten mies ajoi paikan päälle tarkistamaan, onko konttori suljettu vai saisiko hän hoidettua asian, joska pankin olisi pitänyt ilmoittaa noin kuukausi sitten. Siis KUUKAUDEN mies on odottanut ilmoitusta yhdestä asiakirjasta, jotta olisi voinut noutaa sen.

Kovin oli kuulemma ollut hiljaista pankissa. Turha sanoa, että on niin hirveä ruuhka, etteivät virkailijat ehdi puhelimeen vastaamaan, sillä ainakaan tässä konttorissa ei ollut yhtään asiakasta jonottamassa. Kun sitten mies sai yhtä ihmistä helmoista kiinni, niin tämä lupasi toimittaa kiireisen soittopyynnön asiaa hoitaneelle tyypille. Soittopyyntölappu oli mennytkin perille, tosin ilman mitään mainintaa asian kiireellisyydestä tai siitä, että asiakas on käynyt itse paikalla. Nyt asia on hoidettu. Meille hyvin tarpeelliset paperit olivat olleet valmiina ties miten kauan, mutta niin on pitänyt kiirettä, ettei ehdi edes asiakkaalle siitä ilmoittaa. Eipä ole meidän pankki, ei ole eikä tule.

Alakerrasta on jo vähän aikaa kuulunut merkillistä kolinaa, jonka syytä en heti keksinyt. Ilmeisesti isäntä on jatkamassa ikkunanpesua. Eilen jäi enää kolmet ikkunat pesemättä, joten tämä suururakka alkaa olla onneksi loppusuoralla. Muita sisähommia kyllä riittää, mutta kun emme kovin paljon jaksa päivässä uurastaa, niin onkin hyvä tehdä vain pala kerrallaan.