Vuoden kauneimmaksi kirjaksi valittiin jokin aika sitten Louhisaaren linnan talousreseptit, jonka suloinen kansi näyttää tältä:

Lueskelin kirjaa aamulla ja onhan siinä paljon mielenkiintoista, vaikkakaan ei juuri tähän päivään toteutettavaa. Vai miltä tuntuisi esimerkiksi Crème a´la neige -niminen jälkiruoka pääsiäisvieraille?

"Otetaan 12 luotia joko tuoreista tai kuivatuista omenista tehtyä omenasosetta. Jos omenat ovat tuoreita, ne voidaan paistaa ja sen jälkeen erottaa sose, johon sekoitetaan 12 luotia hienoa sokeria ja kahden sitruunan raastettu kuori. Näitä sekoitetaan puukauhalla savivadilla, kunnes sokeri on sulanut. Sitten erotellaan kuuden tuoreen munan valkuaiset, joita vatkataan erikseen 1/4 tunnin ajan [vaahdoksi, joka sekoitetaan] edellä mainitun soseen kanssa, niin että sitä kaiken kaikkiaan vispataan 1 1/2 tuntia ja aina samaan suuntaan kuin aloitettaessa. Sitten puristetaan kahden sitruunan mehu, joka sekoitetaan nopeasti taikinaan. Seuraavaksi se levitetään puulastalla vadille ja tasoitetaan toisella, lyhyellä lastalla (metallisella sitä ei saa koskaan koskea). Kun se on halutunlainen, päälle sirotellaan hieman hienoksi jauhettua kanelia, mutta vasta sitten, kun torttu valmistellaan tarjoiltavaksi. Tämä crème voidaaan tarjoilla torttupannussa paistamattomana tai paistettuna, mutta uunissa sitä ei saa pitää kauemmin kuin kymmenen minuuttia, 12 korkeintaan, ja se on syötävä heti tai se laskeutuu."

Kirjoittaja arvelee käsialan perusteella, että tämä ohje on 1790-luvulta, korkeintaa noin vuodelta 1800.

Käsinkirjoitettu kirjaseen on aikanaan kerätty mm. ruoka-, säilöntä-, juoma- ja lääkintäohjeita monenlaisiin ihmisten ja eläinten vaivoihin. Alkuoperäiset muistiinpanot ovat löytyneet Louhisaaren linnan arkistojen kätköistä. Muistiinpanoja on tehnyt käsialan perusteella ainakin 8-9 eri henkilöä. Linna oli tuohon aikaan Mannerheim-suvun omistuksessa. Jouni Kuurne on täydentänyt ohjekokoelmaa perinpohjaisella taustaselvityksellä.

Kirjasta tuli mieleeni toinen vastaava, myös erittäin kaunis teos: Porvoon museon v.2003  julkaisema Fredrika Runebergin Reseptikirja. Ostin sen muutama vuosi sitten Runebergin kotimuseosta. Aikakausi on suunnilleen sama, ehkä joitakin vuosia myöhempi. Kirjan on toimittanut ja suomentanut Marketta Tamminen. Fredrika-rouvalla oli huomattavasti enemmän ruokaohjeita kuin Louhisaaren herrasväellä, mutta näillä ilmeisesti olikin käytössään myös painettuja keittokirjoja, joita tuohon aikaan oli mahdollista hankkia ainakin Ruotsista.

Ja kas, Fredrika Runebergin Reseptikirjasta löytyi lähes sama ohje, mutta nyt nimellä Taikakiisseli:

"3 munanvalkuaista, 1 lusikallinen sokeria ja pari lusikallista hilloa, sekoitetaan ahkeraan lusikalla tunnin ajan. Pannaan tarjolle asetellen sokerileipiä ja biskviileipiä väliin. Tästä tulee kiisseliä noin 15 hengen seurueelle. Käy ehkä päinsä sekoittaa vain puolet ajasta, mutta määrä lisääntyy kuta kauemmin sekoittaa."

Mutta eivät muistelmat tähän pääty. Ohje nimittäin muistuttaa kovasti Tuore omenakiisseli -nimistä jälkiruokaa, jonka olen varmaan talouskouluaikanani vuonna 1967 raapustanut suosikkikeittokirjani eli Ulpu Järvisen Joka kodin keittokirjan sivun 254 alalaitaan, osastoon Puurot, vellit ja jälkiruoat.

Mahdollisesti ohje on peräisin Kotiliedestä. Raikkaan jälkiruoan nimi voisi olla yhtä hyvin Omenalumi ja tätä voisin hyvinkin ajatella pääsiäisen jälkiruoaksi.

1 dl sok, 2 sitr. mehu, 1/2 kg hapahkoja omenia raastettuna, 2 dl kuohukermaa vaahdotettuna (tai puolet kerma-, puolet valkuaisvaahtoa), koristeeksi mantelia.