Kuuntelimme kateellisina, kun pääsiäisvieraamme kertoivat paksusta lumipeitteestä Salpausselän tuolla puolella. Meillä lunta ei ole ollut koko talvena edes niin paljon, että olisi voinut kaivaa sukset esille. Siis ne, joilla sukset on. Omani lähtivät kaatopaikalle sen jälkeen kun tytär kieltäytyi esiintymästa samassa seurueessa ikivanhojen lylyjen ja kalhojen kanssa. Kalho? Kalhu? vaikeita nuo vanhat sanat, kun kielikorva ei sano niistä mitään. Sitäkään ei kannata arvuutella, tiedänkö kumpi suksi on kumpi. En muista.

Nyt ei tarvitse kadehtia lunta, joten tänään on meilläkin tiedossa lumitöitä. Kuinkahan moni oli jo siirtynyt kesäkeliin ja nostanut nastarenkaat naulaan? Mikä käsittämättömintä, jo illalla VR-tai-mikä-hän-nyt-onkaan-nimeltään ilmoitti, että paikallisjunavuoroja peruutetaan runsaan lumentulon takia. Ällistyttävä ja harvinainen luontoilmiö oli siis odotettavissa. Silloin jos koskaan pitäisi ihmisiä kannustaa käyttämään julkista liikennettä ja jättämään oma auto kotiin. Mutta ei, junat jäävät kotiin! Niinhän nyt sitten on sattunut runsaasti peltikolareita. Yksi ratikka on pudonnut kiskoilta ja rekat tukkivat teitä, risteyksiä ja mäkiä ynnä muuta ynnä muuta. Hyvä kun meidän ei tarvitse lähteä kauppareissua pitemmälle matkalle.