Tälle päivälle luvattiin aurinkoa, mutta kovin tarkkaan se on ollut piilossa koko päivän. Ei kuitenkaan sada, mutta ilma on kovin kostea ja sumuinen. Onneksi eilen meillä kaikki laitteet säilyivät ehjinä tai ainakaan emme ole vielä huomanneet mitään häikkää. Isäntä kuuluu parhaillaan testaavan urkujen toimintaa. Moni kyllä korjailee vielä jonkunkin aikaa eilisen ukonilman jälkiä. Naapurissa asuva ystäväni tekstasi päivällä, että heillä on laajakaista pimeänä. Ja sitten ilmeni, että hänellä on vikaa kännykässäkin tai luultavasti jossain Soneran systeemeissä, sillä samat tekstarit tulivat kahteen, kolmeen kertaan.

Vaihdoin sitten sivupohjaa. Se on näemmä samanlainen tauti kuin autokauppa tai kampaajalle meno. Kun huomaa haluavansa uuden ilmeen, se on saatava heti! Katselin jo aikaisemmin kesällä tätä Tuuliviirin tekemää sivupohjaa, mutta  jotenkin se silloin tuntui liian vaisulta. Nyt syksymmällä ja varsinkin sumuisena sateen jälkeisenä päivänä se osui ihan nappiin. Kiitokset taas kerran Marinellalle upeasta pohjasta!

Luonto on tässä kuvassa ihan juuri saman värinen, eikös vaan? Otin kuvan hetki sitten meidän takkahuoneen ikkunasta. Vielä kun oppisin vaihtamaan oman kuvan otsikkokuvaksi, mutta sitä en ole uskaltanut kokeilla neuvoista huolimatta. Tämän vaahteran lehdet ovat vielä aivan vihreät, mutta katselin päivällä, ja kuvasinkin, yhtä pikkuvaahteraa. Sen lehdet ovat jo kellastumassa, mutta säästän vielä kuvaa johonkin vähän tympeään päivään, joka kaipaa kuvitusta piristyksekseen. Myös ikkunan takana oleva villiviini on saanut hivenen punerrusta pariin lehteen. Syksy on tulossa.

846355.jpg

Kuvan naapurin ohrapellosta otin eilen hiukan myöhemmin illalla, joskus kahdeksan aikoihin eli juuri ennen kuin alkoi hämärtyä. Sateen jälkeinen sumu,  tai usvaksiko sitä pitäisi kutsua, oli melkein käsin kosketeltavaa. Melkein voi kuvitella keijukaisten tanssivan pellolla.

846382.jpg

Kun istuimme pari iltaa sitten terassilla, viipotti pihan kulmaan fasaaniäiti ja perässä ainakin kuusi nyrkin kokoista palleroa. Siinä oli varmaan jo kesän kakkospoikue kasvamassa. Onneksi minulla nyt oli kamera taskussa. Viiletin äkkiä perään, mutta niin kiire tuli, etten ehtinyt laittaa mitään jalkaani, joten en päässyt kovin lähelle enkä tietysti halunnutkaan säikyttää pesuetta turhan takia. Kuvakin on aika rankasti suurennettu. Tietenkin emo komensi lapsoset piiloon ja jäi itse polun varteen vartioon. Näin hyvin sen väritys naamioitui maastoon:

846408.jpg

Päivä on sujunut erilaisessa pienessä askartelussa, netissä roikkumisessa ja sen sellaisessa eli pääasiassa lorvimisessa. Tämäkin siis on hyvä päivä. Nimipäiväänsä viettävät Signe ja Varma, joita kumpaakaan ei kuulu tuttavapiiriini.