Mummilla oli tapana laulaa tätä: "Kynttilät loistaa, tietäni valaisevat, kynttilät toista eloa ilmaisevat." Muuta en muista, en sanoja en oikein säveltäkään, mutta tämä tulee usein mieleen. Oikeasti sanat kai menivät niin, että ne ovat tähtöset, jotka loistavat. Kun itse vanhenee ja jo on itsekin mummi ja mummin ikäinen, niin sitä alkaa miettiä myös vanhoja asioita.