Otsikko ei viittaa kipeään kurkkuun - on vähän - eikä kuumeeseen - on mutta vain vähän. Siis minussa ei ole sikainfluenssaa eikä toivottavasti mitään muutakaan tautia. Tauti sen sijaan vaivaa meidän jääkaappiamme. Olen jo jonkin aikaa kauhistellut jää-viileäkaapin oikkuilua. Milloin on aamulla kurkku jäässä, milloin paprika huurteessa, mutta vastapainoksi joskus juon lähes huoneenlämpöistä maitoa.

Mies on jo jonkin aikaa valittanut jääkaapista tulevaa pahaa hajua. Minulla on niin huono hajuaisti, että vain voimakkaasti kuvittelemalla pystyin todistamaan, että juu, outoa hajua on. Päätimme eilen, että tänään lähdetään ostamaan uusi kaappi, olkoon tässä mikä vika tahansa, sillä ensimmäiseksi tuli mieleen jäähdytysnesteen vuoto tai mahdollisesti siihen yhdistyneenä termostaattivika. Kumpikin tuntui meistä kalliilta remontilta. Jotain tummaa töhnääkin oli jossain vaiheessa valunut sulavesikaukalon laitaa pitkin.

Kun katselin illalla jääkaappien kuvia ja hintoja netistä, niin oma kymmenkunta vuotta vanha forssalaiskaappi rupesi tuntumaan hirmuisen rakkaalta. Se oli ainakin silloin ainoa suomalaisvalmisteinen merkki, toivottavasti on vieläkin. Pidän kaapin sisustusta erinomaisen monipuolisena eikä tämä muutenkin ole niin vanha, että sitä kuuluisi roudata kaatopaikan siirtolavalle. Teimme siis uuden päätöksen: katsotaan vielä. Tyhjensin ja siivosin kaapin ja nyt annamme sille uuden mahdollisuuden. Mittaan lämpötiloja ainakin huomiseen ja sitten ehkä käydään haastattelemassa kodinkonekorjaajaa. Jos hän antaa kaapille täydellisen tuomion, niin sitten on tehtävä taas uusi päätös.