Ettepä olisi uskoneet, että jo heti tänään esittelen eilen aloittamani käsityöni! Nimittäin itse en olisi voinut sitä uskoa, en sitten millään.

Tämä siis on Wetterhoffin mallistoa, muistaakseni Meirami-niminen villatyyny. Ostin tämän ja sen parin jo ainakin vuosi sitten ja kun tyynyt olivat pirskatin kalliit, niin sillä varmistin sen, että ne tulee myös tehdyksi.

Esittelen tarkemmat tiedot sitten, kun tyynyn voi näyttää valmiina. Tai ainakin valmiimpana. Villatyyny on ollut pitkään haaveena. Pikkulikkana itkin monet itkut vanhan seslongin päällä olleseen mustaan tyynyyn. Se oli mummin ehkä kansanopistossa kirjailema villatyyny. Tässä on jotain samaa. Mutta toivottavasti ilman itkua.

Malli on helppo ommella. Aitapisto oli ainoa, jonka jouduin tarkistamaan kirjasta, mutta muuten pistot näyttävät tuikitutuilta. Ohjeet tulivat tietysti mukana, mutta aitapiston kohdalla näytettiin tavallinen ristipisto.

Työ lähti vauhtiin senkin takia, että en millään saanut yöllä kiinni unenpäästä. Istuin kirjomuksen ääressä varmaan lähes neljään asti. Puoli viideltä jo sitten heräsinkin, kun joku naapurin rakki räksytti oikein sydämensä pohjasta. En käsitä, että siihen aikaan aamusta - . Nukuin kyllä uudestaan heti, kun koira hiljeni.

Toinen itseni yllättänyt teko oli ilmoittautuminen tänne:

En todellakaan ole niittänyt mainetta sukankutojana, vaikka sinänsä kudon ja virkkaan aika paljon, mutta selvää suoraa ja isoa mieluummin kuin väärää ja vänkyrää. Saapi nyt nähdä, mitä hankkeesta tulee.

Minut itseni ja miehen on pitänyt sukissa käly ja sitä ennen täti. Nyt olen varautunut komealla lankavuorella. Aloitan kumminkin tekemällä aloitussukat itselleni, semmoiset tavalliset perussukat.